Tomi Mertanen tutki liikuntalääketieteen pro gradu -tutkielmassaan Firstbeat Hyvinvointianalyysin käytön hyötyjä ja ongelmia työterveyshuollossa. Tutkielma toteutettiin Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksella.
Mertanen selvitti tutkielmassaan Hyvinvointianalyysin hyötyjä työterveysasiakkaille, Hyvinvointianalyysin yhteyttä koettuun työhyvinvoinnin parantumiseen, osallistujien tekemiä muutoksia ja näiden yhteyttä koettuihin hyötyihin ja työkyvyn paranemiseen sekä osallistujien taustatekijöiden yhteyttä muutoksiin ja koettuun työkyvyn paranemiseen. Tutkimusjoukko koostui 141:stä Terveystalon työterveysasiakkaasta, joille oli tehty Hyvinvointianalyysi vuosina 2013—2014.
Hyvinvointianalyysi auttaa tiedostamaan palautumisen merkityksen
Mertanen arvioi Hyvinvointianalyysin hyötyjä tutkimuksessaan kymmenen muuttujan avulla. Eniten hyötyä Hyvinvointianalyysista on tutkimuksen mukaan yöunen aikana tapahtuvan palautumisen merkityksen tiedostamisessa, päivän aikana esiintyvien taukojen merkityksen tiedostamisessa sekä palautumisessa.
Myös subjektiivista työkyvyn parantumista arvioitiin. Neljännes osallistujista koki työkykynsä parantuneen ja vain 0.7 % heikentyneen
Tavoitteen asettaminen edesauttaa hyödyn saamista
Hyvinvointianalyysin osallistujat olivat yleisesti ottaen hyvin tyytyväisiä menetelmään ja 73 % osallistujista arvioi menetelmästä olleen hyötyä.
Tutkimuksen mukaan tavoitteen asettaminen edesauttaa hyötymistä kyseisellä hyvinvoinnin osa-alueella. Tutkimuksessa osallistujat, jotka asettivat tavoitteensa tietyille hyvinvoinnin osa-alueille, saivat niillä myös eniten hyötyä.
Monien taustatietojen huomattiin myös olevan yhteydessä Hyvinvointianalyysista saatavaan hyötyyn. Esimerkiksi stressaantuneiden osallistujien todettiin hyötyvän stressinhallinnan ja palautumisen osalta Hyvinvointianalyysista muita enemmän. Samoin korkeamman painoindeksin (BMI) omaavien osallistujien todettiin hyötyvän elintapojen ja fyysisen kunnon parantamisen kannalta Hyvinvointianalyysista eniten.
Mittaustiedosta motivaatio muutokseen
Tutkimukseen osallistuneet työterveysasiakkaat tekivät eniten muutoksia rentoutumiseen ja lepoon, työn suunnitteluun ja ajan hallintaan sekä yöunen riittävyyteen liittyen. Hieman vähemmän muutoksia tehtiin liikunnan ja muiden harrastusten saralla.