Jo keväästä 2020 lähtien ihmiset ovat eläneet uudenlaista arkea, kun koronapandemia muutti niin työn tekemisen tapoja kuin vapaa-ajan menoja ja arjen rytmiä. Tämä kaikki on vaikuttanut väistämättä elintapoihimme.
Firstbeatin tietokannan havainnot* vuosilta 2017–2022 osoittavat, että:
- Etätyö muuttaa arjen rytmiä. Aamuisin nukutaan pidempään, mutta stressitasot ovat korkeammalla ja liikunnan määrä vähäisempää verrattuna lähityöhön.
- Liikkumattomuus lisääntyi selvästi korona-aikana, mutta loppukeväästä 2022 on nähtävissä käänne kohti parempaa.
- Arkipäivät rakentuvat kolmen kuormituspiikin ympärille aamulla, iltapäivällä ja myöhemmin illalla. Myös viikonloppuna kuormitus on korkeimmillaan illalla, lähellä nukkumaanmenoa.
- Riittämätön palautuminen voi haastaa ihmisten jaksamista myös lomakaudella. Kesäkuukausina nukumme ja liikumme vähemmän kuin muina vuodenaikoina.
*Esitetyt havainnot koostuvat 270 000 käyttäjän miljoonasta Firstbeat-mittausvuorokaudesta aikavälillä 01/2017–05/2022.
Etätyön kääntöpuolena liikkumattomuus – keväällä 2022 käänne parempaan
Koronarajoitusten hellittäessä arki rakentuu monilla hybridityön ympärille, jolloin voi hyödyntää etä- ja lähityön parhaat puolet. Etämahdollisuuksia hyödynnetään aiempaa enemmän myös arjen palveluissa sekä vapaa-ajan aktiviteeteissa.
Firstbeatin tietokanta osoittaa, että etäarjessa jää esimerkiksi nukkumiselle enemmän aikaa, mikä mahdollistaa palautumista. Kotiin jäämisen kääntöpuolena liikunnan määrä on selvästi vähäisempää ja päivän aikainen stressimäärä korkeampi verrattuna lähityöhön (kuva 1).
Kuva 1: Stressin ja palautumisen määrä etä- ja lähityöpäivinä.
Korona-aikana erittäin passiivisten työpäivien määrä moninkertaistui, mutta kevään 2022 tuloksissa nähdään käännettä kohti normaalimpaa (kuva 2).
– Pitkäaikainen liikkumattomuus on todettu ihmiselle haitalliseksi. Kun kunto heikkenee, se voi alkaa syödä stressinsieto- ja palautumiskykyä. Vähäinen liikunnan määrä heikentää suoritus- ja toimintakykyä sekä lisää erilaisten elämäntapoihin liittyvien sairauksien riskiä merkittävästi. Toivottavasti kevään kehityskulku liikunnan osalta jatkuu, painottaa Firstbeatin tutkimusjohtaja Tero Myllymäki.
Kuva 2: Erittäin passiivisten työpäivien (alle 1000 askelta vuorokaudessa) määrä vuosina 2017–2022.
Arkipäivien kolmas kuormitushuippu osuu myöhäisiltaan
Mitä enemmän ihmisellä on stressiä ja kuormitusta, sitä enemmän tarvitaan palautumista. Suurin vaikutus palautumiseen on unella, mutta hyvä uni taas rakennetaan päivän aikaisilla valinnoilla.
Tietokannan perusteella arkipäivinä kuormitushuiput osuvat aamuun, iltapäivään ja myöhäiseen iltaan (kuva 3). Vastaavasti myös viikonloppuina kuormitusta on eniten loppuillasta.
– Kolmas stressipiikki on todella lähellä nukkumaanmenoa juuri niinä tunteina, jotka ovat laadukkaan unen kannalta kaikista tärkeintä aikaa. Iltaan kuuluu tietysti hyviäkin aktiviteetteja, kuten liikuntaa, mutta monet myös jatkavat töitä vielä loppuillasta. Kova iltakuormitus haastaa rauhoittumista ja palautumista, jatkaa Myllymäki.
Kuva 3: Stressin ja palautumisen viikkorytmi. Punainen väri kuvastaa kuormitusta eri päivinä.
Firstbeatin tietokannan mukaan varsinkin pandemian alkuvaiheessa unen kesto piteni huomattavasti (kuva 4), mikä lisäsi palautumisen määrää vuorokaudessa. Tämän kevään aikana palautuminen on ollut laskevalla trendillä. Olisikin tärkeää kiinnittää huomiota palautumisen riittävyyteen.
– Ihmiset eivät aina tunnista, mikä itseä kuormittaa. Vaikka etätyöarki on ollut joustavampaa, unohtuvat esimerkiksi tauot helposti. Vaihtelevuus puuttuu ja sosiaaliset tarpeet jäävät monella paitsioon, kertoo kymmenien työyhteisöjen kanssa työskentelevä Firstbeatin johtava asiantuntija Jaakko Kotisaari.
Kesäkuukausina unen ja liikunnan määrä laskevat
Kuva 4: COVID-19 pandemia lisäsi nukkumisen määrää varsinkin keväällä ja kesällä 2020 ero aikaisempiin vuosiin oli huomattava.Kesäkuukausina nukutaan yleisesti vähemmän kuin muina vuodenaikoina.
Kesään kuuluu erilaisia lomamenoja ja juhlia, joiden myötä hyvinvointia tukevat rutiinit puuttuvat. Firstbeatin tietokanta osoittaakin, että kesäkuukausina unen kesto laskee selvästi verrattuna muihin vuodenaikoihin (kuva 4) ja myös liikunnan määrä on vähäisempää. Tämä vaikuttaa myös palautumiseen.
– Kesäkuu on yksi vuoden kuormittavimpia kuukausia. Alkuvuoden työrupeamaa vasta lopetellaan, kun valoisat illat sekä juhannus houkuttelevat nauttimaan kesästä ja kesäjuomista yömyöhään, avaa Kotisaari.
– Tiukan alkuvuoden jälkeen liian täysi lomakalenteri voi ruokkia palautumisvajetta. Jos lomallakin olo tuntuu väsyneeltä, ei rentouttaville hetkille ja unelle ole ehkä riittävästi aikaa. Huomiota kannattaa kiinnittää myös liikkumiseen, ruokavalioon ja alkoholinkäyttöön. Kun omaan hyvinvointiin satsaa vapaallakin, ovat voimavarat paremmat työarkeenkin palatessa.
Lisätietoja
Tero Myllymäki
Tutkimusjohtaja, Firstbeat
040 749 7595
tero.myllymaki@firstbeat.com
Jaakko Kotisaari
Johtava asiantuntija, Firstbeat
020 7631 662
jaakko.kotisaari@firstbeat.com
Hallitse stressiä ja palautumista, edistä terveyttäsi. Firstbeat Life on henkilökohtainen terveys- ja hyvinvointipalvelu, joka auttaa ymmärtämään, miten parhaiten edistät kehon ja mielen hyvinvointia juuri sinulle sopivalla tavalla. Tutustu Firstbeat Life -palveluun!
