Stressipäivä 2018 – Tehoja työelämään!
Vuoden 2018 Firstbeat Stressipäivä keräsi Helsingin Finnkino Tennispalatsiin 24. toukokuuta yli 300 tehokkaasta, energisestä ja hyvinvoivasta työelämästä kiinnostunutta asiantuntijaa ja yrityspäättäjää. Tapahtuman inspiroivat puhujat antoivat paljon eväitä paremman jaksamisen ja suorituskyvyn saavuttamiseksi sekä myös roppakaupalla pohdittavaa niin itsensä johtamisen kuin stressinhallinnan kannalta.
Lue tiivistelmät päivän esityksistä alta sekä katso yhteenvedot paneelikeskusteluista sivun lopusta.
Lue myös osallistujien twiittejä Stressipäivästä #stressipva.
Stressipäivän 2018 puhujat
Puhujakattaus antoi eväitä energiseen, hyvinvoivaan ja tehokkaaseen työelämään.
Katso Stressipäivän 2018 puhujat
Kuvia Stressipäivästä
Stressipäivän esitykset
Jari Sarasvuo, Trainer’s House
”Jatkuva kuormituksen välttäminen saa aikaan saman stressireaktion kuin ylikuormitus”, kertoi Trainer’s Housen perustaja ja yrittäjä Jari Sarasvuo puheessaan stressistä ja sen ymmärtämisestä. Jarin mukaan ihminen väsyy työstä aina, eikä työn keventäminen ainoana toimenpiteenä ole siksi koskaan lisännyt kenenkään voimavaroja. Työ on sitä raskaampaa, mitä enemmän välttelee työn raskautta. Mutta miten työtä sitten pitäisi tehdä? Vahvistamalla ihmistä ja yhteisöllistä osaamista. Jari totesi myös työuupumuksen olevan harhaanjohtava termi, sillä stressissä kaikki lasketaan – työssä ja kotona. Ylikuormituksen klassinen piirre onkin se, että kun väsyy johonkin asiaan, sitä tekee aina vain enemmän. Jari kertoi suomalaisen työelämän tarvitsevan ennen kaikkea yhteistyötä, merkityksellisyyttä ja tavoitteita, sillä boreout eli työssä tylsistyminen on vaarallisempaa kuin burnout.
”Valtaosa ammattilaisten työskentelytavoista perustuu neuvontaan ja suosituksiin, mutta ongelma on, että pelkkä tieto tuottaa harvemmin tuloksia pitkässä juoksussa, jolloin ihminen palaa helposti entisiin elämäntapoihin”, kertoi Stressipäivän ohjelman aloittanut terveyspsykologian erikoispsykologi Anu Kangasniemi Liikunta- ja hyvinvointiakatemiasta. Anu painotti puheessaan sisäisen motivaation merkitystä sekä taitoa ohjata omaa ajattelua toivottuun suuntaan arjen eri tilanteissa. Kun tavoitteena on asiakkaan muutoksen tukeminen tai muutokseen herättely, on ammattilaisen roolina aktiivinen ihmettelijä, kyselijä, pohtija ja rinnalla kulkija. Tavoitteena on löytää asiakkaalle aidosti oikea tapa muutosten tekemiseen siten, että asiakas osaa ottaa vastuuta omista tekemisistään.
”Johtaja johtaa aina omalla esimerkillään. Mitä vaativammassa tehtävässä on, niin oma esimerkki on se, millä saa asioita aikaan. Pelkkä puhe on turhaa”, totesi OP-Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio motivoivassa puheessaan. Timon mukaan kaikissa työyhteisöissä tulisi olla tavoitteena, että työntekijät pystyvät suoriutumaan päivän töistä yhtä virkeänä kuin aamulla töihin tullessaan. Terveellinen ravitsemus, riittävä määrä unta, alkoholin välttäminen, nestetasapainosta huolehtiminen, työn rytmittäminen ja itselle sopiva liikkuminen ovat kaikki asioita, joista on helppo puhua, mutta toteutus onkin sitten vähän vaikeampaa. Täydellisyyden tavoittelu ei kannata, vaan riittää, jos onnistuu tekemään edes 80 % fiksumpia päätöksiä. Yksinkertaistenkin asioiden toteuttaminen edellyttää systemaattista tekemistä, Timo muistutti.
Introspectan Executive Coach Hannu Laakkosen esitys käsitteli johtamisen ammattilaiseksi kehittymistä. Hannun mukaan johtajalle on tärkeää saada päivätasoiset rutiinit hallintaan, sillä johtamiseen tarvitaan ennakointia ja tulevaisuusorientoitunutta otetta. Johtajan on kehitettävä jatkuvasti omaa ajattelurakennettaan ja toimintatapojaan sekä myös mallinnettava kaikki mahdolliset johtamistilanteet. Hannu kertoi lisäksi käyttäytymistaitojen merkityksestä: ”En ole koskaan nähnyt sellaista työsopimusta, jossa sanottaisiin, että toimitusjohtaja saa pilata muiden päivän.” Jokaisen johtajan olisikin pohdittava, millaisen johtamisjäljen haluaa jättää sekä kysyä itseltään, nostaako oma toiminta yritystä ja henkilöstöä vai menevätkö kaikki resurssit pystyssä pysymisen tasapainoiluun.
Tiina Ekman, Lääkärikeskus Aava ja Jutta Halonen, Nokia
Nokian Pohjoismaiden ja Baltian työterveys- ja turvallisuusjohtaja Jutta Halonen kertoi Nokian kehittävän jatkuvasti uusia työhyvinvointiohjelmia, sillä jatkuvasti muuttuvan yrityksen on oltava aina ajan hermolla. Jutta kertoi Hyvinvointianalyysin olevan Nokialla arkipäivää, ja esimerkiksi vuosina 2014–2017 yhtiössä toteutettiin vajaa 200 esimiestä käsittänyt projekti, jonka tuloksissa keskityttiin pääasiassa stressiin ja uniongelmiin. Hyvinvointianalyysi on mukana myös terveystarkastuksissa, joista kertoi enemmän Lääkärikeskus Aavan työterveyspsykologi ja psykoterapeutti Tiina Ekman. Tiinan mukaan Nokialaisilla on jo valmiiksi alhaiset sairauspoissaolot, joten työterveydessä keskitytään enemmän tutkimaan työstä aiheutuvia kuormittavia ja palauttavia tekijöitä.
Roosa Hannula ja Mikko Äikäs, Studio One
Tårta på tårta eli stressin kasaaminen stressin päälle on yksi suurimmista syistä muutoksessa epäonnistumiseen, totesi Hyvinvointivalmennus Studio Onen perustajakaksikko Roosa Hannula ja Mikko Äikäs. Arjen kuormitustekijöiden eli kokonaiskuormituksen huomiotta jättäminen sekä kaikki mulle heti nyt -ajattelu ovat niin ikään varmoja keinoja kaataa jo kenties hyvinkin alkanut elämäntapamuutosprojekti. Roosa ja Mikko kertoivat Studio Onen tarjoavan kokonaisvaltaista ja henkilökohtaista valmennusta, jossa ollaan ihminen ihmiselle. Valmennusta aloittaessa asiakkaan kanssa käydään ensin läpi arjen olosuhteet ja erilaiset kuormitustekijät, ja pureudutaan vasta sitten tarkemmin liikuntaan liittyviin asioihin. Hyvinvointianalyysin avulla Studio Onen valmentajat pystyvät näkemään, millaiset muutokset ovat realistisia ja järkeviä kunkin yksilön kohdalla.
Firstbeatin varatoimitusjohtaja ja virallinen tykyguru Juho Tuppurainen oli elementissään puhuessaan modernista työkykyjohtamisesta. Juho lateli tiskiin herättäviä lukuja heikentyneen työkyvyn kustannuksista ja kävikin hyvin selväksi, että pahoinvoinnin hinta on kallis niin yksilölle, työnantajalle kuin yhteiskunnalle. Juho totesi työkyvyn lähtevän itsensä johtamisesta ja edellisen illan valintojen olevan ratkaisevia seuraavan päivän vireystilan kannalta. Työelämää verrattiinkin kilpaurheiluun, sillä ei riitä, että urheilija tekee harjoituksessa parhaansa tai että työntekijä käyttää kaikki työviikon paukut yhtenä päivänä. Omaa hyvinvointiaan kannattaa mitata ja myös seurata, jotta epäkohtiin pystyy puuttumaan ajoissa. Ennakointi on aina fiksumpaa – ja halvempaa – kuin jälkikäteen toimiminen.
Firstbeatin hyvinvointiasiantuntija Satu Tuominen kertoi syyskuussa Hyvinvointianalyysiin lanseerattavasta Kuntotaso-ominaisuudesta, joka tuottaa valtavia hyötyjä sekä asiakkaalle että ammattilaiselle. Perinteisesti kuntotason mittaaminen on vaatinut laboratoriotason olosuhteet, mutta nyt kuka tahansa Hyvinvointianalyysin osallistuva voi saada selville oman kuntotasonsa helposti, tarkasti ja luotettavasti. Kuntotason saa selville kävelemällä reippaasti tasaisessa maastossa puolen tunnin ajan. Pilottitutkimuksen mukaan Kuntotaso herättää ajattelemaan omia liikuntatottumuksia ja motivoi siten liikuntaharrastusten pariin.
Firstbeatin tutkimusjohtaja Tero Myllymäki esitteli suomalaisten hyvinvointiin liittyviä ajankohtaisia havaintoja Firstbeatin tietokannasta. Tietokannan mukaan suomalaiset liikkuvat keskimäärin noin 20 minuuttia päivässä, eniten alkuvuodesta tammi–toukokuun aikana, jolloin kertyy myös eniten askeleita. Viikonpäivistä lauantai on vuoden stressaavin päivä, ja erityisen stressaava se näyttää olevan maalis- ja elokuun aikana. Mikä sitten aiheuttaa stressiä? Tyypillisesti kuormittavia tekijöitä ovat esimerkiksi työpalaverissa oleminen, tietokoneella työskentely sekä yllättäen myös syöminen. Päiväunien taas on todettu palauttavan puoliksi yhtä hyvin kuin yöunien, joita koisitaan 7 h 44 min verran. Jos haluaa nukkua paremmin, kannattaa panostaa liikkumiseen, sillä tietokannan mukaan heikkokuntoiset palautuvat yön aikana kaikkein huonoiten, kun taas hyvä- ja huippukuntoiset palautuvat kaikkein parhaiten.
Liikuntapaneeli
(Anu Kangasniemi / Liikunta- ja hyvinvointiakatemia, Riku Aalto / Trainer4You, Magnus Lönnqvist / Hintsa Performance)
Liikkumattomuuden taustalla voivat olla esimerkiksi ajan puute, elämäntilanne ja priorisointi tai se, ettei liikuntaa vain yksinkertaisesti koeta riittävän tärkeäksi. Liikunta on myös helppo yhdistää suorittamiseen eli hikipäässä tarpomiseksi, mutta liikunnan harrastaminen ei vaadi salikorttia tai hienoja verkkareita – tavallinen fiksu arkikäyttäytyminen riittää.
Työantajien tarjoamat liikuntaedut on usein kohdistettu jo valmiiksi aktiivisille ihmisille, jolloin vähemmän liikkuvien kynnys osallistua työpaikan yhteisiin liikuntahetkiin nousee turhan korkeaksi. Osa saattaa tuntea myös häpeää omasta ulkomuodostaan tai heikosta kunnosta. Ratkaisuksi tähän esitettiin vertaistukea eli samanhenkisten ihmisten muodostamia liikuntaryhmiä, jotta osallistuminen olisi helppoa kaikille työntekijöille. Samoin todettiin, että liikuntaa arvotetaan liikaa suorituksilla ja intensiteetillä sen sijaan, että puhuttaisiin arvoteoista, sillä kaikki liikuntateot ovat yhtä arvokkaita. Liikunta täytyy myös kokea jollakin tavalla itselle merkitykselliseksi, jotta sitä motivoituu harrastamaan.
Henkilökohtaisen mittaustiedon hyödyistä nousi esille itsetuntemuksen lisääntyminen. Mittauksen antama data ei kuitenkaan yksistään riitä, vaan siitä saatava palaute ja tapa, millä se annetaan, ovat merkittävässä roolissa muutosprosessin ensiaskeleita ottaessa. Keskustelun lopuksi todettiin, että mittaukset ovat ehdottoman tarpeellisia, sillä työelämässä tulos ratkaisee ja vaikuttavuus täytyy pystyä osoittamaan konkreettisina lukuina.
Työkykypaneeli
(Jari Sarasvuo / Trainer’s House, Katja Sorri / Keskisuomalainen, Juho Tuppurainen / Firstbeat)
Työhyvinvoinnin suurimmiksi mahdollisuuksiksi nähtiin yleensäkin mahdollisuus työn tekemiseen sekä onnistuminen pienissä asioissa. Esimerkiksi 10 minuuttia liikuntaa päivässä on yli tunti viikossa. Pienissä asioissa onnistuminen toimii työelämän moottorina, sillä menestys työelämässä tarkoittaa yleensä sitä, että ihminen alkaa huolehtia myös muista elämän osa-alueista. Työelämän suurimmiksi uhkiksi koettiin esimiesten puutteelliset taidot ohjauksen antamiseen etenkin työntekijän terveydestä ja toimintakyvystä puhuttaessa. Samoin epäselvät odotukset ja se, ettei oman työhyvinvoinnin eteen haluta tehdä mitään, tulivat esille keskustelussa.
Keskisuomalaisen henkilöstöjohtaja Katja Sorri kertoi vuonna 2017 KIHUn kanssa yhteistyössä tehtävän hyvinvointiprojektin olleen herättävin ja vaikuttavin työhyvinvointiin liittyvä kokemus, jossa hän on ollut mukana. Firstbeatin varatoimitusjohtaja Juho Tuppuraisen mieltä taas lämmitti, kun Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstö oli toivonut eräänä talvena joululahjaksi Hyvinvointianalyyseja. Lisäksi Tuppurainen toi esille yksilöonnistumisten merkityksen, sillä yrityksen hyvinvointi, ja sitä kautta myös menestys, lähtee yksilöstä. Tuppurainen korosti myös osaavien asiantuntijoiden ja kannustavan palautteen olevan tärkeässä roolissa mittauksia tehtäessä.
Mitä tapahtui Stressipäivässä 2017?
Katso Stressipäivän 2017 tunnelmaa ja selaa twiittejä #stressipva.