Salossa on tehty 1500 Hyvinvointianalyysia – jatkoa seuraa

Salon kaupunki aloitti Hyvinvointianalyysimittaukset vuonna 2011. Tavoite oli sairauspoissaolojen vähentäminen. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa sairauspoissaolot vähenenivät 30%, mikä on kannustanut jatkamaan ja laajentamaan työhyvinvointihanketta.

Kevääseen 2015 mennessä Salo on toteuttanut kaikkiaan 1500 Hyvinvointianalyysimittausta ja 278 seurantamittausta. Jokainen mittaus on osa työntekijän kokonaisvaltaista hyvinvoinnin kehittämistä. Analyysi antaa olennaista tietoa kehon tilasta, muun muassa kuormituksesta ja palautumisesta työssä ja vapaa-ajalla. Tähän tietoon pohjautuen työntekijälle tarjotaan henkilökohtaista tukea niissä asioissa, joissa siihen on tarvetta.

– Räätälöimme kunnan työhyvinvointia edistäviä toimia tulosten valossa. Olemme perustaneet muun muassa voimavara- ja erilaisia liikuntaryhmiä sekä tarjonneet ravitsemukseen liittyvää opastusta, kertoo työhyvinvointikoordinaattori Annukka Sistonen.

Kyse ei ole vain liikunnan lisäämisestä, vaan elämänhallinnasta ja omien voimavarojen riittävyydestä.

– Perinteisiin työhyvinvoinnin kehittämisen tapoihin verrattuna tämä on suuri etu. Pääsemme rakentavasti kiinni juuri niihin asioihin, jotka vaikuttavat arjen kuormitukseen. Harvoin on tarpeen muuttaa kaikkea. Oikeat tavoitteet sopivissa osissa tuen ja kannustuksen kera vievät asioita eteenpäin.

Hyvinvointiaiheet tulevat kahvipöytiin

Menetelmän vaikuttavuus on vielä ilmeinen. Hyvinvointianalyysiin osallistuneista 80 prosenttia kertoo, että se on auttanut hyvin tai erinomaisesti oman terveyskäyttäytymisen muutoksessa. Esimerkkeinä tehdyistä muutoksista ovat kunnon kohottaminen, liikunnan lisääminen sekä palautumisen ja stressinhallinnan kehittäminen.

Monelle työntekijälle on Salon työhyvinvointihankkeessa tullut yllätyksenä, että työ ei aina olekaan suurin kuormitustekijä omassa arjessa. Pientenkin alkoholimäärien kehon palautumista heikentävä vaikutus on ollut herättelevä huomio. Tietyissä yksiköissä mittaustulokset ovat vaikuttaneet työvuorojärjestelyihin, jotta palautuminen vuorojen välillä olisi riittävää.

Mittausten tarjoaman tiedon perusteella on pystytty puuttumaan myös tiettyihin työyhteisön kehittämiskohtiin. Niin infotilaisuudet kuin palautteet annetaan aina ryhmässä, jokaisella on mahdollisuus myös yksilölliseen palautteeseen. Asian käsittely ryhmässä tekee siitä yhteisen ja tuo keskustelut myös kahvipöytiin.

Viimeisten parin vuoden haastavina aikoina mittaukseen osallistuneiden ryhmien sairauspoissaolot eivät ole kasvaneet. Koko organisaatiota tarkastellessa sairauspoissaolojen määrä on kasvussa. Trendin taustalla nähdään muun muassa organisaatiouudistus, kuntatalouden tilanne ja lomautukset.

Työntekijän ja työnantajan hyödyt ovat yhtenäiset

– Hyvinvointianalyysi on koettu hyväksi ja herätteleväksi välineeksi. Jaksamiseen liittyvät asiat pysyvät työpaikalla keskusteluissa, mikä taas kannustaa toimimaan sen hyväksi. Työntekijät toivovat mittaukseen pääsyä ja ovat kokeneet sen palkitsevana.

Voimavaroja edistäviä asioita ja hyviä toimintatapoja löytyy mittaustuloksista poikkeuksetta, mikä tekee palautetilaisuuksista hyviä ja odotettuja hetkiä. Niiden rinnalla on luontevaa ottaa esille myös hankalampia aiheita ja pohtia keinoja niiden korjaamiseksi.

Positiivinen sana työhyvinvointihankkeen sisällöstä ja tuloksista on levinnyt organisaatiossa, ja sitä on toivottu toteutettavaksi lukuisissa yksiköissä. Nyt mukana ovat olleet lomitus-, ravitsemus-, varhaiskasvatus- ja puhtaanapitoyksiköt kokonaisuudessaan sekä lastensuojeluyksikkö ja kiinteistönhuolto. Työhyvinvointikoordinaattori arvioi esimiesten pyyntöjen ja työterveyshuollon suositusten perusteella ketkä pääsevät seuraavaksi mukaan Hyvinvointianalyysiin.

– Kussakin yksikössä mahdollisuus Hyvinvointianalyysiin tarjotaan kaikille. Osallistumisprosentti on ollut 75 ja 95 välissä. Jo mukana olleiden henkilöiden puheet promoavat tätä menetelmää ja sen tiedetään tuovan henkilökohtaista hyötyä. Tämä antaa jotain tarpeellista työntekijöille. Työnantaja hyötyy muutoksista ikään kuin siivellä.

Paraikaa Salossa suunnitellaan hyväksi havaitun toimintamallin muuttamista pysyväksi toiminnaksi.