Kuinka elokuvaprojekti kuormittaa? Ohjaaja Aku Louhimies laittoi hyvinvointinsa testiin

Elokuvan tekeminen vaatii työtä ja omistautumista. Paikoin kuvaukset ovat fyysisesti ja henkisesti erittäin kuormittavia ja sekoittavat vuorokausirytmin. Elokuvaohjaaja Aku Louhimies halusi selvittää, kuinka kuormittavia Tuntematon Sotilas –elokuvan kuvaukset ovat ja kuinka hän kykenee palautumaan vuoden kestävästä projektista.

Kuormitusta seurattiin mittaamalla Firstbeat Hyvinvointianalyysin avulla stressiä, palautumista ja fyysistä kuormitusta kuvausprosessin eri vaiheissa. Ohjaajaa kiinnostivat myös erot raskaampien ja kevyempien kuvausviikkojen välillä, palautuminen yökuvauksista sekä lentämisen ja aikaeron aiheuttama rasitus.

Louhimies aloitti sykevaihtelun analyysiin perustuvat Firstbeat Hyvinvointianalyysi -mittaukset huhtikuussa ennen Tuntemattoman Sotilaan kuvausten alkua. Tarkoituksena oli selvittää palautumisen perustaso ennen tiiviitä kuvauksia. Tämän jälkeen kuormituksen vaikutuksia kehoon on seurattu systemaattisesti mittaamalla viikon pituisia jaksoja 1-2 kertaa kuukaudessa. Mittaukset ovat jatkuneet nyt yli 6 kuukautta, ja jatkuvat edelleen.

Akun paidan alla vilkkuu sykevälivaihtelua tallentava Firstbeat Bodyguard2 -mittari. Kuva: Tommi Hynynen

– Elokuvan tekeminen on niin pitkä prosessi, että tämä on tavallaan vuoden kestävä maraton. Jaksamisesta huolehtiminen on todella oleellista. Tuotannon aikana en ole nauttinut alkoholia, paitsi kokeeksi kerran yhden oluen testatakseni näkyykö se palautumisessa. Se kuulemma näkyi, sanoo Aku Louhimies.

– Tämä on ollut mielenkiintoinen projekti, sillä vastaavaa ei ole ennen mitattu, kommentoi Firstbeatin hyvinvointiasiantuntija Satu Tuominen ja jatkaa – Olemme mitanneet paljon urheilijoiden suorituskykyä ja kilpailuun valmistautumista, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun samalla intensiteetillä seurataan elokuvaohjaajan työskentelyä. Elokuvan tekemistä voi verrata huippu-urheiluun. Parhaan mahdollisen suorituskyvyn saavuttaminen vaatii tietoisia valintoja joka päivä esim. uneen ja ravitsemukseen liittyen.

Hyvinvointianalyysi-mittaukset Aku toteutti itse. Firstbeatin hyvinvointiasiantuntijat analysoivat datan ja koostivat niistä Akulle raportit ja keskeiset johtopäätökset sekä antoivat vinkkejä palautumisen tehostamiseksi.

Intohimo työhön tukee palautumista

Yleisesti ottaen erittäin tiiviistä kuvausprojektista, pitkistä työpäivistä ja lyhyistä yöunista huolimatta Aku on kyennyt palautumaan yllättävän hyvin. Mahdollisia syitä Akun hyvälle palautumiskyvylle ovat mm. terveelliset elämäntavat, hyvä fysiikka sekä intohimoinen suhtautuminen työhön. Positiivinen stressi kerryttää usein voimavaroja.

Kuvausviikko toukokuussa. 14,5h työpäivästä ja lyhyistä yöunista huolimatta palautuminen oli hyvää.

– Huomaan kuinka unelle ja palautumiselle jää liian vähän aikaa. Oli kiinnostavaa havaita, kuinka pienetkin unimäärät olivat tehokkaita. Olen ollut aikaisemminkin tietoinen, että selviän aika vähillä yöunilla, mutta tulokset ovat vahvistaneet käsitystä. Kiinnostavaa on myös ollut havaita, kuinka erilaisia liikuntamääriä työpäiviin huomaamatta sisältyy, Louhimies toteaa.

Kuvausviikko elokuussa. Akun palautumiskyky oli edelleen hyvää ja voimavarat lisääntyivät, vaikka stressin kokemus oli jo huomattavasti lisääntynyt.

Mittaukset osoittavat, että toukokuusta heinäkuun puoleen väliin saakka palautuminen vain parani, vaikka jo silloin kuvauspäivät olivat erittäin intensiivisiä.

– Ilmiö on verrattavissa urheilijan superkompensaatioon, jossa suorituskyky paranee harjoittelun seurauksena silloin, kun kuormitus ja lepo onnistutaan rytmittämään oikein, kertoo Satu Tuominen Firstbeatilta.

Elokuun lopulla kuormituksen pitkittyessä palautuminen alkoi olla haastavampaa. Tämä näkyi mm. päivän aikaisen palautumisen vähenemisenä, ja yhä useammin yöuni ei enää palauttanut yhtä tehokkaasti kuin ennen. Elokuun lopussa ohjaajan voimavarat olivat kääntyneet jo laskusuuntaan ja vaativan ulkokuvausviikon päätteeksi hän sairastui kuumeeseen.

Kuvausviikko elokuun lopulla. Usean kuukauden pitkä työputki ja fyysisesti raskas työpäivä heikensivät palautumista unen aikana merkittävästi.

– Luovassa työssä pitäisi ladata akkuja, ja tässä työssä todella tärkeitä ovat sellaiset hetket, jolloin näennäisesti ei tee mitään. Kävelee kaupungilla tai kulkee puistossa. Parhaat ajatukset ja ideat tulevat pakottamatta. Sillä, että niille ottaa aikaa ajatella. Päättää vaikka mennä kävelylle ilman juoksurutistusta tai vaeltelemaan kaupungille tai metsään. Sieltä tavallaan syntyy. Sillä on siis ehdottomasti merkitystä. Huomaan, että olen pystynyt toimimaan ihan hyvin kovankin paineen ja kriisin alla, mutta kovassa paineessa harvoin tulee uusia oivalluksia, sanoo Louhimies.

Kova kuvausviikko syyskuussa sairastelun jälkeen. Heikentynyt palautumiskyky kuluttaa voimavaroja.

– Haluan ehdottomasti jatkaa mittauksia vielä tulevaisuudessa. Erityisesti minua kiinnostaa millaiset vaikutukset lentämisellä ja aikaerolla tulee olemaan jaksamiseen ja näkyvätkö ne mittauksissa. Nyt on tullut lennettyä melko vähän, mutta pian on luvassa esimerkiksi reissu Yhdysvaltoihin, minkä vaikutuksia on mielenkiintoista mitata, Louhimies toteaa.

Lisätietoja:
Satu Tuominen, hyvinvointiasiantuntija, puh. 0400 423 434
Laura Sutinen, laura.sutinen@tuntematonsotilas2017.fi

Kansikuva: Jari Rantala