”Ei ole hanketta, josta olisi tullut positiivisempaa palautetta”

Keskisuomalainen-konsernin Jyväskylän toimipisteessä toteutettiin alkuvuodesta ainutkertainen terveysprojekti. Parempaan työssäjaksamiseen tähtäävä hanke herätti henkilöstöä kiinnittämään huomiota omaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Millaisia vaikutuksia parantuneella kestävyys- ja lihaskunnolla on työntekijöiden työkykyyn ja hyvinvointiin? Tätä lähdettiin tutkimaan Keskisuomalainen-konsernin Jyväskylän toimipisteellä helmikuussa 2017, jolloin konsernissa starttasi Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn 12 viikkoa kestävä valmennushanke. Osallistuminen tehtiin henkilöstölle helpoksi.

”Halusimme tarjota työntekijöillemme kattavan valmennuksen, jossa KIHUlla, työterveyshuollolla ja Firstbeat Hyvinvointianalyysilla olisi jokaisella oma roolinsa. Valmennuksen tavoitteena oli auttaa osallistujia liikkumaan ja kiinnittämään huomiota myös työssäjaksamiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin”, kertoo Keskisuomalaisen henkilöstöjohtaja Katja Sorri.

Hanke keräsi 80 innokasta ilmoittautujaa, jotka jaettiin alkukartoituksen jälkeen kahteen ryhmään: kolmeen eri valmennusryhmään sekä omatoimisesti harjoitteita tekevään ryhmään. Valmennusryhmäläiset treenasivat yhdessä omalla ajallaan vaihtelevasti joko ennen työpäivän alkua tai heti sen jälkeen, omatoimiryhmäläisten harjoitellessa itsenäisesti.

”Emme halunneet jättää ketään halukasta projektin ulkopuolelle, joten valmennusryhmään valittiin mukaan KIHUn urheilulääkäri Maarit Valtosen suosituksesta henkilökohtaisesta ohjauksesta kaikkein todennäköisimmin hyötyvät sekä vähiten liikkuvat henkilöt. Emme rajanneet myöskään iän puolesta ketään pois, sillä tavoitteenamme on, että työntekijämme voisivat jäädä eläkkeelle elinvoimaisena ja toimintakykyisenä. Osallistujien joukossa oli siis myös muutaman vuoden päästä eläkkeelle jääviä henkilöitä, jotka toimivat samalla hyvänä esimerkkinä muille siitä, että koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa liikkumista”, Sorri kertoo.

Hankkeen alkukartoitukseen sisältyi kehonkoostumusmittaus ja terveyskyselyyn vastaaminen, erilaisia kestävyys- ja lihaskuntotestejä sekä valmennusryhmiin kuuluville työterveydessä toteutetut laboratoriotestit ja KIHUn lääkärintarkastus. Lisäksi molempien ryhmien viikko-ohjelmaan sisältyi kaksi ohjattua saliharjoitusta sekä yksi kestävyysharjoitus joko kävellen, kuntopyöräillen tai juosten. Harjoitusohjelma vaihtui projektin aikana kolmeen kertaan. Sorrin mukaan harjoitusohjelma ja sen vetäjät saivat osallistujilta runsaasti kiitosta.

”Harjoitukset saivat osallistujissa aikaan runsaasti positiivisia muutoksia lihaskunnon ja kestävyyden paranemisen osalta, mutta myös koetussa hyvinvoinnissa ja jaksamisessa.”

Firstbeat Hyvinvointianalyysi motivoi osallistumaan

Valmennusryhmäläisten yhtenä kunnon ja hyvinvoinnin mittarina käytettiin Firstbeat Hyvinvointianalyysia, jolla mitattiin koko valmennusryhmä heti projektin alkuvaiheessa. Myös osa omatoimiryhmäläisistä osallistui urheilulääkäri Valtosen suosituksesta Hyvinvointianalyysiin, joka Sorrin mukaan lisäsi työntekijöiden kiinnostusta projektia kohtaan tarjoamalla henkilökohtaista palautetta stressistä, palautumisesta ja liikunnan vaikutuksista. Omaan arkeen ja jaksamiseen vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen auttoi osallistujia löytämään keinoja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin rakentamiseksi.

”En odottanut, että työntekijät olisivat niin kiinnostuneita juuri Hyvinvointianalyysista, eli tällaisessa projektissa sen on ehdottomasti tärkeää olla mukana. Kyselyihin voi vastata omalla tavallaan, mutta Hyvinvointianalyysi kertoo täyttä totta”, Sorri toteaa.

Kesäkuussa päättynyt projekti sai Hyvinvointianalyysin osalta pelkästään positiivista palautetta.

”Ne, joille suositeltiin mittausta, kokivat Hyvinvointianalyysin tärkeimpänä asiana koko projektissa. Tuli ruusuja, että mittaus herätti siihen, miksi näitä harjoituksia pitää tehdä. Moni kertoi myös saaneensa Hyvinvointianalyysin avulla uutta tietoa terveydentilastaan. Yleisesti ottaen palautteista tuli esiin hyvänolon tunne ja laadukkaampi palautuminen. Kehitysehdotuksissa toivottiin seurantamittausta, joka jäi nyt tästä pilottihankkeesta uupumaan. Jos toteutamme tällaisen hankkeen uudestaan, sisällytämme ehdottomasti mukaan myös toisen mittauksen.”

Työkyvyn ja hyvinvoinnin lisäämisen lisäksi hanke paransi myös henkilöstön yhteenkuuluvuuden tunnetta.

”Ryhmien tiivistä yhteishenkeä kuvaa hyvin se, että eräällä osallistujalla oli tullut viimeisessä yhteisessä treenissä kyyneleet silmiin. Ei ole hanketta, josta olisi tullut positiivisempaa palautetta. Meille on tärkeää, että työntekijämme tuntevat, että heistä välitetään aidosti. Usein työntekijästä voi nimittäin tuntua, että hän on vain antava osapuoli, mutta tästä projektista jokainen sai itselleen jotakin, jolla on iso merkitys omaan elämänhallintaan ja hyvinvointiin myös tulevaisuudessa”, Sorri päättää.