Vaihteleva vuorotyö haastaa palautumisen

VR:n Pieksämäen Vetopalveluiden 42 veturinkuljettajaa saivat Firstbeatin mittarit rintaansa kolmeksi vuorokaudeksi viime syksynä.

Pieksämäen Vetopalveluiden työhyvinvointihankkeen tavoitteena oli arvioida työn fyysistä kuormitusta ja työstä palautumista. Samalla päästiin tukemaan tehokkaasti työssä jaksamista ja veturinkuljettajien hyvinvointia.

– Konsernissa tehdään paljon epäsäännöllistä vuorotyötä, ja selvitämme aktiivisesti, kuinka vuorotyön tekemistä voisi helpottaa, kertoo konsernin hyvinvointipäällikkö Liisa Ilvesmäki-Saarinen.

Merkittävimpinä koko ryhmää koskevina havaintoina olivat kohtalainen palautuminen, liikunnan vähäisyys ja lievä ylipaino. Suurin osa pystyi edistämään hyvinvointiaan arjen pienillä muutoksilla.

Ilvesmäki-Saarinen kertoo, että liikunnan vähäisyys on näyttäytynyt huolena niin Pieksämäen kuin konsernin muidenkin Hyvinvointianalyysia hyödyntävien työhyvinvointihankkeiden tuloksissa. Liikunnan lisäämisessä työnantaja voi olla tukena, mutta motivaatio siihen tulisi löytää ihmisestä itsestään.

– Firstbeatin menetelmä on yksilöä herättävä ja se näyttää toimivan. Se huomioi ihmisen laajemmin kuin vain fyysisen kunnon näkökulmasta. Olemme saaneet tarjottua Hyvinvointianalyysin avulla työntekijöille juuri heidän tarvitsemaansa apua ja tukea, Liisa Ilvesmäki-Saarinen sanoo.

Henkilökohtainen palaute motivoi

Jokainen Pieksämäellä mittaukseen osallistunut sai henkilökohtaisen palautteen, jossa yhdessä Terveystalon työfysioterapeutin, Heli Soinisen, kanssa käytiin läpi omat tulokset. Jokainen kuljettaja teki itselleen yhden tai kaksi hyvinvointitavoitetta.

– Yksilöpalaute oli antoisa. Pidän sitä tosi tärkeänä osana analyysia. Hyvinvointianalyysi antaa yksilöllisiä tuloksia, ja se puoli kannattaa hyödyntää. Henkilökohtainen palaute motivoi tekemään muutoksia, Soininen kertoo.

Osa mitatuista sai tarpeen mukaan kutsun työterveyteen ravintoterapeutin, työfysioterapeutin tai työterveyslääkärin vastaanotolle. Kaikille tarjottiin mahdollisuus osallistua ravintoterapeutin luennoille. Lähitulevaisuudessa toimintansa aloittaa työnantajan tarjoama painonhallintaryhmä.

– 19 kuljettajaa kutsuttiin jatkokontrolliin ja seurantamittaukseen. Heidän kohdallaan on saatu aikaan tosi hyviä tuloksia etenkin liikunnan lisäämisessä. Sillä on vaikutusta myös painonhallintaan ja palautumiseen, Soininen kertoo.

Mittaus ja sitä seuranneet toimenpiteet lisäsivät yksikössä halua hyvinvoinnin kehittämiseen. Muun muassa aiemmin kävijäpulan vuoksi lopetettuja liikuntavuoroja on toivottu takaisin.

– Porukka on aika innoissaan mittauksesta. Tapaamissa kysellään, että koska tähän tulee jatkoa. Projekti on koettu toimivana. Omaa arkea ja tottumuksia on ehkä alettu tämän jälkeen pohtia uudella tavalla, kertoo Pieksämäen Vetopalvelun päällikkö Jan-Erik Westerlund.

Hän sanoo, että mittaus näytti hyvin omien tekemisten vaikutukset. Yö ei aina ollutkaan palauttava, vaikka itse tunsi nukkuneensa sen kokonaan. Syy ”punaiseen yöhön” löytyi usein päiväkirjamerkinnöistä.

Kuvan veturinkuljettaja Raimo Nikulainen ja Pieksämäen Vetopalvelun päällikkö Jan-Erik Westerlund osallistuivat Hyvinvointianalyysiin. Kuvaaja: Liisa Tanninen

Vuorotyössä huomio riittävään palautumiseen

Pieksämäen Vetopalvelussa on runsaasti rahtikuljetuksia, joiden vuorot vaihtelevat henkilöliikennettä enemmän ja jotka sitovat kuljettajia työhönsä paljon. Työtä tehdään ympäri vuorokauden, ja vuorojen vaihtumiset ovat henkisesti kuormittavia.

– Vuorotyön vaikutus näkyi monessa mittauksessa, mutta joukossa oli etenkin nuorempia veturinkuljettajia, jotka palautuivat työstään hyvin. Vanhempien kohdalla näkyi iän tuomia muutoksia palautumiskyvyssä, kertoo Soininen.

Westerlund arvioi, että pitkään veturinkuljettajaan työtä tehneet ovat ehkä vuosien varrella jo huomanneet vuorotyön rasitteet ja sovittaneet omat toimintatapansa niihin. Nuorempien kohdalla tiukka rekrytointiseula ja ohjeistus voivat olla onnistuneen palautumisen taustalla.

Palautumisen laatu (RMSSD) oli valtaosalla hyvä tai kohtalainen, ja ryhmän voimavaratasapaino oli 62. Täysin puhtaita papereita palautumisesta ei tullut. Kokonaisuutena ryhmä jäi kohtalaiselle tasolle.

– Mittauksessa oli yhteensä 23 vuorokautta, jossa palautuminen oli heikkoa. Palautumisen teema on tärkeä ja se vaatii etenkin vuorotyössä jatkuvaa huomiointia, kertoo Soininen.