Tasapainoista arkea ja hyvää oloa maaseudun pienyrityksille

Kilpailukykyinen keskisuomalainen maaseutu -hankkeen työhyvinvointiryhmä antaa maaseudun pienyritysten yrittäjille ja työntekijöille sekä yritystoiminnan aloittamista suunnitteleville eväitä parempaan työssäjaksamiseen ja hyvinvointiin. 

Keväällä 2016 käynnistyneen Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) hallinnoiman Kilpailukykyinen keskisuomalainen maaseutu -koulutushankkeen työhyvinvointiryhmässä otetaan askeleita kohti tasapainoista ja hyvinvointia tukevaa arkea. Ryhmissä pureudutaan osallistujien valitsemiin muutostarpeisiin, kuten hyvinvointia tukevaan liikuntaan ja ruokailuun, stressinhallintaan sekä unen laatuun ja riittävyyteen. Kuormittavien ja palauttavien tekijöiden tunnistamiseen käytetään osallistujille vapaaehtoista Firstbeat Hyvinvointianalyysia.

”Halusimme tarjota pienyrittäjille mahdollisimman kattavan tuen työhyvinvointia parantavien muutosten tekemiseen, ja siksi kouluttajien sparrauksen sekä vertaistuen rinnalle otettiin mukaan Hyvinvointianalyysi”, taustoittaa projektipäällikkö Niina Rantakari Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

”Aiemmin toteutetusta Eväitä maatalousyrittäjien jaksamiseen -hankkeesta saadut kokemukset analyysista olivat kannustavia. Mittaus motivoi ja herätteli yrittäjiä panostamaan hyvinvointiinsa”, jatkaa hankkeen projektiasiantuntija ja työfysioterapeutti Minna Haapakoski.

Työhyvinvointiryhmä sisältää muutaman kuukauden aikana viisi tapaamista, joissa verkotutaan, annetaan ja otetaan vastaan vertaistukea, vahvistetaan osaamista yhdessä sekä tehdään henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma. Ensimmäisen tapaamiskerran yhteydessä kaikki halukkaat saavat mukaansa Hyvinvointianalyysin.

”Mittaus on vapaaehtoinen ja yleensä kaikki osallistujat haluavat tehdä sen. Koulutuksen alussa toteutettu Hyvinvointianalyysi mahdollistaa palautteen antamisen juuri silloin, kun asiat ovat pinnalla. Lisäksi mittauksen avulla pystymme nostamaan työhyvinvoinnin kannalta olennaisia asioita esille tulevissa tapaamisissa ja räätälöimään siten koulutuksen vastaamaan ryhmän tarpeita ja toiveita”, kuvailee Haapakoski.

Ryhmissä on mukana erilaisia yrittäjiä ja työntekijöitä, joiden työtehtävät ovat valtaosin monipuolisia ja vaihtelevia. Vuodenajasta ja sesongista riippuen työpäivät saattavat venyä myöhään yöhön tai kestää jopa kellonympäri, jolloin voimavarat ovat koetuksella.

”Maataloudessa tuotannon mittaaminen ja seuranta ovat arkipäivää. Eläinten hyvinvointi ja sadon laatu tunnetaan tarkasti. Sen sijaan oma hyvinvointi ja terveys eivät välttämättä saa niin paljon huomiota. Hyvinvointianalyysi antaakin yrittäjille dataa siitä yrityksen kaikkein tärkeimmästä voimavarasta eli yrittäjästä itsestään”, Rantakari kertoo.

Myös toinen ryhmän pääkouluttajista, Juha Timonen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta korostaa itsensä johtamisen tärkeyttä yrittäjyydessä.

”Yrittäjyyteen liittyvä sitoutuminen on näkynyt selkeästi ryhmissä. Vaikka tietyt asiat ovat aina yrittäjän vastuulla, on välillä hyvä pysähtyä miettimään, tarvitseeko esimerkiksi koko ajan olla tavoitettavissa tai voisiko jonkin homman tehdä välillä joku muukin.”

Hyvinvointianalyysi motivaattorina osallistumiselle ja muutokselle

Hyvinvointianalyysin tuloksia käsitellään sekä kahden kesken että pienryhmässä.

”Hyvinvointianalyysi on toiminut tehokkaana motivaattorina paitsi ryhmään osallistumiselle myös konkreettiselle tekemiselle omassa arjessa”, Haapakoski toteaa.

”Osallistujat ovat kertoneet, että mittaus on ollut helppo tehdä, ja jo mittauspäiväkirjan täyttäminen on herättänyt pohtimaan esimerkiksi ateriarytmiä tai nukkumaanmenoaikaa. Pienryhmässä vertaistuki onkin erittäin tärkeää ja Hyvinvointianalyysista on noussut kiinnostavia yhteisiä keskustelun aiheita.”

Yleisesti tuloksissa on nähtävissä vähäistä palautumista työpäivien aikana sekä iltarutiinien vaikutusta unenaikaiseen palautumiseen.

”Monille maaseudun pienyrityksille on ominaista, että työpaikka on myös koti. Olemme keskustelleet ryhmäläisten kanssa, että erityisesti ilta olisi tärkeää rauhoittaa palautumiselle ja itselle mielekkäälle tekemiselle, kuten vaikkapa kirjan lukemiselle. Työasioiden hoitaminen myöhään illalla saattaa vaikuttaa nukahtamiseen ja siten myös unen laatuun haitallisesti. Käsittelemme lisäksi paljon sitä, miten voisi kiireestä huolimatta löytää päivän aikana niitä pieniä, palauttavia hetkiä tukemaan fyysistä ja henkistä jaksamista”, Haapakoski kertoo.

Mittauksen myötä myös liikunnasta on tehty uusia havaintoja.

”Usein oletetaan, että työn fyysinen kuormitus on riittävää, mutta mittauksesta nähdään, että terveyden yläpitämiseksi liikunnallista aktivisuutta tarvitaankin enemmän ja monipuolisemmin. Lisäksi haasteena on ollut löytää sopivia välejä liikunnan harrastamiseen etenkin pitkinä työpäivinä”, Haapakoski jatkaa.

Viime helmikuun ryhmässä mukana ollut Markkulan marjatilan yrittäjä Katri-Maija Heikkinen yllättyi liikunnan positiivisista vaikutuksista unen laatuun.

”Oli mielenkiintoista nähdä dataa omasta elämästä, että miten sitä todellisuudessa oikein elää. Liikunta on itselle tärkeää, mutta silti oli yllättävää nähdä tuloksista, että esimerkiksi koirien ulkoilutus oli yhden mittauspäivän palauttavin hetki. Samoin toisena päivänä tehty rankempi liikuntasuoritus näkyi parempana yönaikaisena palautumisena. Stressireaktioita katsellessa vastaavasti huomasi, että kolmen lapsen kanssa puuhastelu käy työstä”, Heikkinen naurahtaa.

KIKE-hankkeen työhyvinvointiryhmistä saatu palaute on ollut kaiken kaikkiaan erittäin positiivista.

”Olemme saaneet kiitosta ryhmien räätälöidyistä sisällöistä ja käytännönläheisyydestä. Erityisen iloisia olemme Hyvinvointianalyysin motivoivasta vaikutuksesta ryhmään osallistumiselle sekä mittauksen aikaansaamista heräämisistä, jotka ovat toimineet hyvänä pohjana asioihin tarttumiselle ja muutokselle kohti tasapainoisempaa arkea”, Haapakoski ja Rantakari päättävät.