Hyvinvointianalyysista suunta pitkäjänteiselle työhyvinvoinnin kehittämiselle

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin osasto 60:n työolobarometri näyttää upeita tuloksia ja henkilöstökulut alittuvat. Keikkatyöläisiä ei tarvita. Firstbeat Hyvinvointianalyysin mittaustieto havahdutti kokonaisvaltaiseen työhyvinvoinnin kehittämiseen, joka on toteutettu määrätietoisesti.

– Hyvinvointianalyysi on meille yksi keino saada arvokasta tietoa henkilöstön työhyvinvoinnin  edistämistyöhön, yksilöstä organisaatiomme eri tasoille. Sen tuottama tieto auttaa työntekijöitämme terveyttä sekä voimavaroja tukeviin valintoihin työssä ja vapaa-ajalla sekä edistää työhyvinvoinnin johtamista analyysin tuottamien raporttien myötä, sanoo sairaanhoitopiirin työhyvinvointipäällikkö Oili Ojala.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin työhyvinvoinnin edistämisen yksi painopistealue on terveellisten työaikojen yhteisöllinen suunnittelu. Hyvinvointianalyysia hyödynnetään myös työn kuormittavuuden hallintaan, jonka merkitys korostuu erityisesti vuorotyössä.

Muutos kohti parempaa työhyvinvointia ja vähentyneitä sairauslomapäiviä alkoi viisi vuotta sitten. Firstbeat Hyvinvointianalyysi tarjosi pilottiyksiköksi ilmoittautuneelle lastenkirurgian ja -gastroenterologian osasto 60:lle tietoa siitä, kuinka henkilöstö kuormittuu ja palautuu arjessaan. Osastolla työskentelee noin 50 henkeä. Neljän päivän sykevälimittaukseen mahtui mukaan eri työvuoroja ja vapaapäivä. Mittausraportit olivat alku merkittävälle muutokselle sekä laaja-alaiselle työhyvinvointisuunnitelmalle.

Määrätietoisen ja pitkäjänteisen työn tulokset ovat olleet ilahduttavia ja vaikuttavia. Ne todettiin myös Hyvinvointianalyysin seurantamittauksessa vuoden 2015 alussa. Henkilöstön hyvinvointi näkyy niin työyhteisössä, työn jäljessä kuin organisaation budjetissa.

Oili Ojala (vas.), Mailis Mäkelä ja Minna Keskitalo iloisina mobiilityöpisteen ääressä.

Kuormittavin työvuoro ei ole yövuoro

– Hyvinvointianalyysi antoi meille arvokasta tietoa levon merkityksestä ja työvuoroista palautumisesta. Mielikuvien sijaan nähtiin mitä oma jaksaminen todellisuudessa on, kertoo osastonhoitaja Mailis Mäkelä.

Työntekijät saattoivat omakohtaisesti havaita, että palautuminen toisiaan seuraavien ilta- ja aamuvuorojen välillä sekä useissa peräkkäisissä yövuoroissa jäi riittämättömäksi. Yllättävä tieto oli myös, että kuormittavin työvuoro ei suinkaan ollut yö- vaan aamuvuoro.

– Illasta aamuun tultaessa palautumista tuli vain muutama tunti, joillakin muutama minuutti. Ihmiset havahtuivat saadessaan tulokset eteensä ja ymmärsivät, että muutoksia kannattaa lähteä tekemään, Mäkelä kuvailee.

Tieto auttoi kehittämään työvuorojen suunnittelua ja aamuvuoron käytäntöjä vähemmän kuormittaviksi. Osasto 60:ssä otettiin pian mittauksen jälkeen käyttöön ergonominen työaikasuunnittelu.

– Mittaus toi uutta näkökulmaa eri vuorojen kuormittavuuteen ja vaikkapa työn suunnitteluun silloin kun jaksamisessa on haasteita. Hyvinvointianalyysia voidaan tarvittaessa käyttää myös työkykyn arvioinnissa työterveysyhteistyössä, Ojala kertoo.

Yhteinen suunnittelu, yhteinen sitoutuminen

Ergonomiset työvuorot varmistavat riittävän palautumisen. Osaston työvuorot kiertävät aamuvuorosta iltavuoroon päin. Useita peräkkäisiä yövuoroja ei tehdä. Ilta- tai yövuoron jälkeen jäädään yleensä vapaalle.

– Työntekijöiden vapaa-aika ei kulu palautumiseen. He voivat tehdä niitä asioita, joista nauttivat. Tulos on ollut melkein uskomaton, sanoo apulaisosastonhoitaja Kirsti Kähkönen.

Autonomia lisättiin työvuorolistojen suunnitteluun, kun ergonomisen suunnittelun todettiin toimivan hyvin. Se, että jokainen voi vaikuttaa omiin työvuoroihinsa yhteisten sääntöjen puitteissa, on lisännyt luottamusta ja työtyytyväisyyttä.

– Muutoksia ja pelisääntöjä on suunniteltu yhdessä henkilöstön kanssa. Kaikki ovat saaneet vaikuttaa niihin, ja kaikki ovat niihin myös sitoutuneet, kertoo Kähkönen.

Osasto 60:n kokemuksia on kuultu terveellisten työaikojen ohjeistuksen suunnittelussa valtakunnan tasolla. Työterveyslaitoksen Terveelliset työajat -tutkimusryhmä on seurannut osaston työhyvinvoinnin hyvää kehitystä.

Kunto ja palautuminen kohenivat yhtä matkaa

Hyvinvointianalyysi auttoi osasto 60:tta havaitsemaan liikunnan vaikuttavuuden. Se on kannustanut henkilöstöä liikkumaan. Heti ensimmäisten mittausten jälkeen osastolla käynnistettiin toimenpiteet, jotka auttavat henkilöstöä pitämään itsestään huolta. Kuntotestit ja jalka-analyysit toivat tärkeää tietoa. Liikuntamahdollisuuksia lisättiin. Jokaisen kanssa keskusteltiin arjen valinnoista ja jaksamisesta. Tavoitteena oli auttaa viisaiden valintojen tekemisessä.

Mittaustuloksissa havaittiin, että esimerkiksi iltaan ajoittuva kova liikunta heikentää palautumista. Tieto oli jopa helpottava: väsyneenä on lupa ottaa rennommin.

– Palautuminen paranee kunnon kohentuessa. Tämä näkyi konkreettisesti myös Firstbeat-seurantamittauksessa, terveysliikunnan suunnittelija Minna Keskitalo.

Jo ensimmäinen mittaus myös osoitti, että kokonaisvaltaisen jaksamisen edistämiseksi myös vapaa-ajan valintoja on pohdittava. Tukea ja ohjausta hyvään liikkumiseen, ravitsemukseen ja lepoon on ollut tarjolla osasto 60:llä ja nyt koko sairaanhoitopiirissä.

– Työhyvinvoinnissa ei ole kyse vain yksilöiden hyvinvoinnista. Tavoitteiden saavuttamiseen ja viisaiden valintojen tekemiseen saadaan vertaistukea työyhteisöstä. Se siivittää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämistä. Osasto 60:llä on välittämisen kulttuuri ja hyvä ilmapiiri. Siellä on aktiivinen ote myös muuhun kehittämiseen, Ojala sanoo.

Seurantamittaus oli viesti onnistumisesta

Hyvinvointianalyysin seurantamittauksessa muutos oli selkeä. Mittausten väli oli pitkä, neljä vuotta. Koko ajan hyvinvointiasiat pidettiin aktiivisesti mielissä. Nyt voidaan puhua pysyvästä muutoksesta.

– Seurantamittauksessa vuorotyöntekijöiden palautuminen oli jopa parempaa kuin päivätyötä tekevillä. Kuntotaso oli parantunut ja koettu hyvinvointi lisääntynyt selvästi, toteaa Keskitalo.

Työhyvinvointiohjelman hyödyt näkyvät osasto 60:llä niin työn tuloksissa, henkilöstökuluissa kuin työolobarometrituloksissakin. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet selvästi ja keikkatyöläisten tarve lähes olematon. Äkillisten poissaolojen määrä putosi pian ergonomisiin työvuoroihin siirtymisen jälkeen. Osaston talous toteutuu hyvin ja henkilöstökulut jopa alittuvat.

– Henkilöstön hyvinvointi näkyy työssäjaksamisessa. Työolobarometrin tulokset osasto 60:llä on huippulukemia. Kaiken kaikkiaan tämä on pienten potilaidemme etu, toteaa ylihoitaja Seija Miettinen.

Pysyvän muutoksen aikaansaamiselle tarvitaan riittävän pitkä aikataulu. Osasto 60:n kohdalla se on tarkoittanut noin viittä vuotta. Jo alussa kaikilla oli tiedossa yhteinen visio ja tavoite, jota kohti pyritään.

– Tämä muutos on tehty työntekijöiden hyvinvoinnin lisäämiseksi, ei esimiesten intresseistä. Kyseessä on iso satsaus työntekijöihin, mikä on erittäin positiivinen viesti heille. Tämä on otettu vastaan innolla ja mahdollisuutena, Mäkelä kertoo.