Hyvinvointianalyysi pysäyttää tarkastelemaan jaksamista

Helsingin kaupungin liikuntaviraston johtoryhmä on osallistunut kolmesti Firstbeatin Hyvinvointianalyysi-mittaukseen. Jatkoa on suunnitteilla. Tarkoituksena on herättää ihmiset miettimään omaa jaksamistaan vuosittain.

“Pitkän ja moninaisen urani aikana olen ollut välillä enemmän tai vähemmän uupunut. Kun kuulin, mitä Hyvinvointianalyysilla voi saavuttaa, ajatus sen toteuttamisesta jäi itämään. On hienoa, että jaksamista voidaan tutkia mittaamalla”, kertoo Helsingin kaupungin liikuntaviraston johtaja Anssi Rauramo. Hän on toiminut liikuntajohtajan virassa 18 vuotta, sitä ennen mm. kansanedustajana ja koripalloilijana.

Hyvinvointianalyysi konkretisoitui Helsingin liikuntavirastossa, kun kaksi sen työntekijää jäi lyhyen ajan sisällä uupumuksen takia sairauslomalle. Työntekijöiden jaksaminen haluttiin nostaa esille ja toimia sen edistämiseksi jo ennen uupumusta.

“Haluan, että ihmiset pysähtyvät vähintään kerran vuodessa kunnolla miettimään omaa jaksamistaan. Johtajana haluan huolehtia muista”, Rauramo painottaa.

Firstbeat-mittaus on Rauramon mielestä yksinkertainen ja edullinen tapa antaa ihmisille tietoa omasta itsestä. Se kertoo yksityiskohtaisesti mitä kehossa mittauksen aikana tapahtuu. Syketieto on puhdasta faktaa. Esimerkiksi unenaikaisen palautumisen merkitys on noussut liikuntaviraston mittauksissa hyvin esille.

“Vanhana urheilijana lempiaiheitani on jo pitkään ollut levon ja rasituksen suhde. Hyvinvointianalyysi antaa vastauksia juuri siihen. Se on loistava väline kehon voimavarojen kehittämisen taustalle”, Rauramo kehuu.

Päivän aikana saa myös puhallella

Työskentely viraston hallinnossa sisältää paljon istumista ja kokouksia. Monilla työntekijöillä liikunnan tuntemus ja aktiivisuus ovat hyvällä tasolla, mutta muun muassa resurssipaineet aiheuttavat stressiä.

Johtoryhmässä voidaan Hyvinvointianalyysin tulosten mukaan hyvin, mutta työpäivän aikaista palautumista saisi olla enemmän. Pienet lepohetket päivänä aikana tai vaikka venyttely viereisellä kuntosalilla ovat Rauramon mukaan suositeltavia keinoja palautumisen lisäämiseksi.

Firstbeatin hyvinvointiasiantuntija Jaakko Kotisaari kertoo, että liikuntaviraston johtoryhmä saavutti ensimmäisen ja toisen mittauksen välille asetetut tavoitteet hyvin. Pienten henkilökohtaisten muutosten tekemisen jälkeen ihmiset kokivat voivansa paremmin.

“Henkilöstö on arvostanut sitä, että heille on annettu mahdollisuus mittaukseen ja heistä pidetään aidosti huolta. Tämä on tuonut mittaukselle myös erityistä arvoa. Henkilökohtaiset testitulokset on otettu tosissaan”, Rauramo kertoo.

Johtoryhmä sai palautetta sekä ryhmässä että henkilökohtaisesti paperilla ja kasvotusten. Henkilökohtaisen palautteen merkitys korostui palautekyselyn vastauksissa. Monet kokivat tärkeäksi mahdollisuuden keskustella omasta terveydestä ja hyvinvoinnista asiantuntijan kanssa.

Myös Rauramo kiittelee Firstbeatin palautteenantotapaa: henkilökohtaisen palautteen saaminen kiinnostaa ihmisiä, ryhmässä taas tuloksia voidaan tulkita yhdessä jutellen. Jaksamisen edistämisestä tulee näin sekä henkilökohtainen että yhteinen asia.

Palaute ohjasi liikuntajohtajan muutoksiin

Rauramo tunnustautuu numero- ja tilastohulluksi, joka seuraa käppyröitä mielenkiinnolla. Hyvinvointianalyysin hän on itse tehnyt jo viisi kertaa. Ensimmäisillä kerroilla palaute kehotti laihduttamaan 10 kiloa. Tavoite täyttyi arjen muutoksilla.

Viimeisimmällä kerralla tulokset olivat kuitenkin tyrmäävän huonot, joten Rauramo haki tukea työterveyshuollosta, joka oli mittauksessa mukana. Kaikilla mitattavilla, joiden tulokset antoivat viitteitä lisätutkimuksen tarpeista, oli mahdollisuus kääntyä Helsingin työterveyskeskuksen puoleen.

“Tiesin että olin rasittunut, mutta en sitä, että koko päivä mennään jatkuvasti punaisella. Mittauksen tarkoituksena on kertoa sen hetkisestä tilanteesta ja ohjata tarpeen mukaan eteenpäin. Sen se juuri teki”, Rauramo kertoo.

Eläköitymistä pohtiva liikuntajohtaja kertoo, että uran eri vaiheissa on ollut omat hyvät ja huonot puolensa. Koripalloura oli kuitenkin mieleenpainuvinta aikaa.

“Korisaikana koin valtavaa stressiä, mutta se oli pikemminkin positiivista. Se tunne ja jännitys, kun lähdet pukuhuoneesta pelikentälle ennen ratkaisevaa finaalia, on jotain ainutlaatuista. Kaipaan sitä ja pukukoppihuumoria”, Rauramo muistelee.

Ehdottoman myönteinen juttu

Hyvinvointianalyysi on Rauramon mukaan vilpittömästi täyttänyt tehtävänsä: ihmiset ovat pysähtyneet miettimään missä mennään. Lisäksi mittaukset ovat herättäneet keskustelua ja tuoneet yhteisöllisyyttä, kun esiin nousseille asioille on tehty jotain yhdessä. Kaikki palautekyselyyn vastanneet suosittelisivat mittausta muille.

Liikuntaviraston suunnitelmissa on vielä neljäs Hyvinvointianalyysi, joka pyritään räätälöimään paremmin mitattavien aktiiviseen elämäntapaan sopivaksi. Esimerkiksi hyväkuntoiset voivat halutessaan tarkastella liikunta-aktiivisuuttaan ja sen vaikutuksia tarkemmin.

Erilaiset elämäntilanteet vaikuttavat siihen, kuinka hyvinvoinnista voi ja kannattaa huolehtia. Mittauksen toistaminen on auttanut tekemään sopivia hyvinvointivalintoja ja lukemaan tuloksia paremmin.

“Mittaus on tuonut pelkästään positiivisia asioita. Jos olisin uudestaan alkutilanteessa päättämässä, otetaanko Hyvinvointianalyysi käyttöön, niin kyllä otettaisiin. Tämä on ehdottoman myönteinen juttu”, Rauramo tiivistää.