Henkilöstö- ja asiakaskokemukseen erikoistunut HR4 halusi syyskuussa 2014 tukea oman henkilöstönsä työhyvinvointia ja tarjota mahdollisuuden tutustua Firstbeatin Hyvinvointianalyysiin, joka kuuluu myös HR4:n palveluihin osana isompaa kokonaisuutta. HR- ja tutkimusammattilaiset saivat Hyvinvointianalyysista tietoa palautumisesta sekä työelämän, hyvinvoinnin ja vapaa-ajan tasapainosta.
“Hyvinvointianalyysin testaamista työntekijöiden keskuudessa oli jo kovasti odotettu. Henkilöstö oli mittauksesta innoissaan, kun pääsivät kokeilemaan omaa palvelua”, kertoo henkilöstöjohtaja Kati Tuovinen HR4:stä.
HR4 on vahvasti kasvava henkilöstö- ja asiakaskokemukseen erikoistunut yritys. Neljän asiantuntijan aloittama toiminta on kasvanut yli sataan henkeen. Asiakas- ja henkilöstötutkimuksen, henkilöstöjohtamisen konsultoinnin ja henkilöstöpalvelujen ulkoistamisen tarkoituksena on parantaa asiakkaiden asiakaskokemusta.
“Kokeilimme Hyvinvointianalyysia johtoryhmän kesken keväällä 2012. Innostuimme siitä ja aloimme miettiä, miten tuotteistamme sen osaksi palvelutarjoomaamme. Vuonna 2013 Firstbeat koulutti 10 työntekijäämme hyvinvointivalmentajiksi. Kuulun itsekin tähän joukkoon”, Tuovinen sanoo.
HR4 yhdistää Firstbeatin Hyvinvointianalyysiin muun muassa mittausten jälkeisiä valmennuksia, mikä lisää menetelmän vaikuttavuutta.
Työelämän, hyvinvoinnin ja vapaa-ajan tasapaino tarkastelussa
Syksyllä 2014 Hyvinvointianalyysia tarjottiin HR4:n koko henkilöstölle, josta 65 osallistui mittaukseen. Työeläkeyhtiön hyvinvointiraha tuki hankkeen toteuttamista.
Tuovisen mukaan Hyvinvointianalyysilla haluttiin tukea henkilöstön työhyvinvointia ennaltaehkäisyn kautta ja tuoda esiin jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä.
“Jokaisen on tärkeää löytää työelämän, hyvinvoinnin ja vapaa-ajan tasapaino. Firstbeat-raportin lisäksi pidimme analyysin jälkeen kolme hyvinvointivalmennusta vaikuttavuuden varmistamiseksi. Valmennukset olivat hyvin suosittuja”, Tuovinen kertoo.
Hyvinvointivalmennukset liittyivät uneen ja palautumiseen, ravintoon ja palautumiseen sekä mindfulnessiin. HR4:ssä on tapana pitää 1–2 sisäistä koulutusta joka kuukausi. Hyvinvointi oli yksi vuoden koulutusten teemoista ja jatkuu aiheena myös tänä vuonna.
Työpäivän aikaisessa palautumisessa kehitettävää
Työ HR4:ssä vaihtelee tehtävästä ja päivästä riippuen paljon. Osalla työ on hyvin liikkuvaista, ja osa työskentelee tietokoneen ääressä pitkiä aikoja.
“Kun mitataan iso ryhmä, tuloksissa on luonnollisesti paljon henkilön terveydestä ja elämäntilanteesta johtuvaa yksilökohtaista vaihtelua. Yleisesti voi sanoa, että HR4:ssä on kohtuullisen nuorta ja hyväkuntoista porukkaa, joka tosin siihen aikaan koki stressiä melko paljon. Keskusteluissa nousikin hyvin esiin, millaisia keinoja voisi käyttää, jotta palautumista olisi enemmän”, kertoo Firstbeatin hyvinvointivalmentaja Jaakko Kotisaari.
Tuovisen mukaan tulokset kertoivat myös liian vähäisestä palautumisesta päivän aikana. Usein palautumista tapahtui työpäivinä vasta unen aikana, ja oli hyvin yleistä, että uni ei ollut heti palauttavaa.
“Lisäksi liikuntaa ei mittausten perusteella harrastettu tasaisesti, vaan oli himoliikkujia ja niitä, jotka eivät liikkuneet ollenkaan. Toisaalta moni antoi palautetta, että kolmen päivän mittaukseen ei mahtunut kuin yksi liikuntahetki. Moni koki, että mittaus olisi voinut kestää viisi päivää”, Tuovinen sanoo.
Henkilöstö suhtautui palautteeseen Tuovisen mukaan positiivisesti, eikä tuloksissa ollut suuria yllätyksiä. Firstbeat kertoi tulokset viitenä ryhmäraporttina, ja muutamat saivat suosituksia jatkoon. Niille, jotka olisivat halunnut enemmän irti tuloksista, tarjottiin mahdollisuutta keskusteluun hyvinvointivalmentajan kanssa kahden kesken.
Hyvää fiilistä, taukojumppaa ja mahdollisesti uusi Hyvinvointianalyysi
HR4:ssä tärkeä osa kulttuuria on tehdä työtä hyvällä fiiliksellä. Työntekijöiden hyvinvointi nähdään yhtenä tärkeänä tekijänä tunnelman luomisessa, joten hyvinvointia tuetaan eri tavoin. Toimistolla järjestetään yhteisiä liikuntahetkiä esimerkiksi taukojumpan merkeissä, erilaisia tempauksia kuten vappuriehaa ja pääsiäismunien etsintää sekä toteutetaan henkilöstön ideoita.
“Viime vuonna toimistolle hankittiin muutamia sähköpöytiä ja jumppapalloja työasennon vaihtelua tukemaan sekä kuminauhoja ja keppejä taukojumppaa varten. Lisäksi henkilöstö saa käyttää vapaasti talon kuntosalia ja välipalaksi on aina tarjolla puuroa, hedelmiä ja hapankorppuja”, Tuovinen kuvailee.
Fiilistä ja hyvinvointia mitataan puolivuosittain henkilöstötutkimuksella sekä Pulssi-kyselyllä. Esimiehet huolehtivat tiimiläistensä hyvinvoinnista viikottain, ja perinteisiä työhyvinvoinnin mittareita kuten tuntikirjauksia, sairauspoissaoloja ja työterveyshuollon kustannuksia seurataan säännöllisesti. Suunnitelmissa on myös Hyvinvointianalyysin seurantamittaus, sillä moni haluaisi tietää, onko omilla toimilla ollut vaikutusta palautumiseen.
“Jos seurantamittaus toteutuu, haluaisin työterveyden siihen mukaan. Viimeksi se jätettiin pois, sillä tulokset haluttiin pitää henkilökohtaisina. Uudessa mittauksessa osallistujien ensimmäiset ja toiset tulokset voitaisiin lähettää työterveyteen, jotta voimme paremmin varmistua mahdollisista jatkotoimenpiteistä”, Tuovinen suunnittelee.
Lisää artikkeleita
Vältä nämä strategisen työkykyjohtamisen 6 sudenkuoppaa, ja menesty!
Mikä tekee työkykyjohtamisesta strategista? Ja mitä työhyvinvointi ja työkyky oikeastaan tarkoittavat? Tämän blogin avulla vältät strategisen työkykyjohtamisen sudenkuopat, ja menestyt!
Työstressi hallintaan – miten pitää pää kasassa?
Yllättävän pienilläkin muutoksilla voi vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi yöunen laatuun ja sitä kautta seuraavan päivän olotilaan ja jaksamiseen.
Hyvinvoinnin mittaaminen yhdistää
Hyvinvointianalyysin myötä hyvinvoinnista on tullut henkilöstölle yhteinen asia, josta on helpompi puhua kollegoille ja esimiehille.