”On kiva, että Firstbeat Life -mittauksen voi tehdä aina kun haluaa ja haluamansa pituisena. Seuraavaksi aion mitata kaikki 5 päivää ja nähdä, miten liikunta vaikuttaa riippuen siitä, mihin aikaa päivästä liikun.” – Anoora Kosunen, etuuskäsittelijä.
”Mittaus on avannut silmiä muun muassa siitä, että unirauha täytyisi saada. Vaikka nukahtaminen sohvalle television ääreen voi siinä hetkessä tuntua makoisalta, niin ei se kovin palauttavaa ainakaan minulla ole.” – Anne Rautu, markkinointipäällikkö.
Monella alalla koronapandemia tarkoitti asiakaskatoa tai jopa koko liiketoiminnan pysäyttämistä, mutta Suomen suurimmassa työttömyyskassassa YTK:ssa se näkyi täysin toisella tavalla. Päivärahahakemuksia ja uusia jäseniä tuli sisään ennennäkemätöntä vauhtia ja vaikka kassaan palkattiin sata uutta työntekijää, eivät kädet tuntuneet kiireisimpinä aikoina mitenkään riittävän.
”Kun pahin mylläkkä oli käynnissä, tehtiin töitä 24/7. Kyllähän se tuntui kehossa – ja näkyi mittauksessa. Kokonaispisteet tipahtivat reippaasti”, kertoo YTK:n markkinointipäällikkö Anne Rautu.
Rautu, kuten monet hänen kollegansakin, olivat onneksi tehneet jo yhden mittauksen Firstbeat Hyvinvointianalyysilla ennen koronan tuomaa kiirettä, joten heillä oli jo käsitystä omasta perustasostaan, johon pystyivät ”älyttömän kiireisen työviikon” dataa sitten vertaamaan.
”Oivalsin, että ensimmäinen mittaus on se lähtötaso, joka jo vähän auttaa näkemään, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota – mutta vasta seuraavat mittaukset alkavat oikeasti kertomaan, mihin suuntaan mennään ja mitä arjessa tapahtuu”, Rautu sanoo.
Onneksi Rautukin sai siis käyttöönsä Firstbeat Life -palvelun, jonka ansiosta hän voi tehdä mittauksia niin usein kuin haluaa. Suunnitelmissa on testailla ja mittailla erilaisia ajanjaksoja ja ajanviettotapoja.
”Perusduunia, normaalia viikonloppua, vähän spesiaalimpaa viikonloppua… On hyvä, kun ei tarvitse ’säästellä’ tai ’optimoida’ mittauspäiviä, vaan voi elää ihan normaalisti ja mitata aina kun huvittaa”, Rautu sanoo.
”Oikeiden valintojen näkeminen mittaustuloksissa auttaa sitoutumaan niihin”
Rautu on saanut Firstbeatin mittausdatasta jo paljon oivalluksia siitä, mitkä asiat vaikuttavat omaan uneen ja palautumiseen ja miten niitä voisi parantaa. Hän kuitenkin tunnustaa rehellisesti, että käytännön toteutuksen suhteen on vielä tekemistä.
”Tiedostan miten pitäisi toimia: pitäisi esimerkiksi tauottaa työtä ja rauhoittaa iltoja… Mutta ei sitä silti tule tarpeeksi tehtyä. Uskon kuitenkin, että tiedostaminen on jo ensimmäinen askel. Ja kun näen pieniäkin positiivisia muutoksia mittausdatassa, niin se varmasti kannustaa lisää”, Rautu uskoo.
Hänen työkaverinsa, etuuskäsittelijä Anoora Kosunen on tästä hyvä esimerkki. Kosusen Firstbeat-mittaukset ovat olleet nousujohteisia, mikä on motivoinut entisestään.
”Ensimmäisessä Hyvinvointianalyysissa oli haasteita stressin ja unen kanssa. Aloin lisäämään liikuntaa ja löysin sopivan ruokailutavan. Tämä on näkynyt seuraavissa mittauksissa, mikä on motivoinut entisestään”, Kosunen kertoo ja iloitsee hänkin Firstbeat Life -palvelun tuomasta rajattomasta mittausmahdollisuudesta.
”Omien oikeiden valintojen näkeminen mittaustuloksissa kannustaa ja auttaa pysymään näissä valinnoissa. Tekee mieli mitata usein, jotta voi taas nähdä uusia asioita arjesta”, hän kertoo.
Kosunen kuitenkin muistuttaa, ettei kyse hänenkään kohdalla ole mistään järisyttävistä elämänmuutoksista, vaan pienistä arkeen omaksutuista tavoista.
”En ajattele tehneeni mitään isoja muutoksia tai miettiväni näitä asioita hirveän paljon. Muutokset ovat tapahtuneet vähän alitajuisesti ja mittaustuloksista sitten vasta kunnolla oivallan, miten mikäkin on oikeasti tuonut positiivisia vaikutuksia kehoon ja jaksamiseen.”
”Firstbeat Lifen avulla työnantajakin tietää, mitä työntekijät tarvitsevat”
Sekä Rautu että Kosunen vaikuttavat tyytyväisiltä siitä, että työnantaja on halunnut tarjota heille mahdollisuuden oman hyvinvoinnin seuraamiseen Firstbeatin avulla.
”Työhyvinvointiin vaikuttaa kaikki, mitä teet vapaa-ajalla – ja toisinkin päin: työpäivät vaikuttavat vapaa-ajan jaksamiseen. Mielestäni on tosi hyvä, että on mahdollisuus palveluun, joka huomio hyvinvoinnin kokonaisvaltaisesti”, Kosunen sanoo.
”Mielestäni työhyvinvoinnissa on paikka erilaisille toimenpiteille: joskus on kiva käydä vaan virkistäytymässä työkavereiden kesken, mutta tällainen palvelu taas antaa pitkällä aikavälillä tosi paljon itselle – ja sitä kautta varmasti myös organisaatiolle”, Rautu puolestaan pohtii ja uskoo, että työnantaja voi käyttää saamaansa anonyymia ryhmädataa työntekijöiden hyväksi.
”Sen avulla työnantajakin tietää paremmin, mitä työntekijät tarvitsevat: onko tarvetta enemmän esimerkiksi liikunnan lisäämiselle vai uneen panostamiselle. Tämän pohjalta on varmasti tehdä valintoja ja kohdentaa oikein.”
Haluatko auttaa työntekijöitäsi löytämään paremman tasapainon stressin ja palautumisen välille ja johtaa työhyvinvointia tiedolla?
Kiinnostaisiko sinua lukea lisää kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja sen edistämisestä? Tilaa uutiskirjeemme.
Lisää artikkeleita
Stressin ja palautumisen tasapaino – mitä sillä tarkoitetaan?
Stressillä on melko negatiivinen kaiku, mutta todellisuudessa se ei ole vaarallista, eikä sitä tarvitse pyrkiä välttämään. Sitä ei vaan saa olla liikaa suhteessa palautumisen määrään. Kyse on siis tasapainosta: palaudutko…
Lisääntyvätkö vai hiipuvatko kehosi voimavarat?
Kohtaamme päivän aikana monenlaista kuormitusta: kiirettä, stressiä, jatkuvaa ärsyketulvaa ja fyysistä rasitusta – mutta myös innostumista, jännitystä, riemua ja vaikkapa riehakasta tanssimista. Kokonaiskuormitus tarkoittaa kaikkea fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja kognitiivista…