”Ei ole enää mitään tekosyytä tehdä töitä aamusta iltaan”

Hyvinvointianalyysi motivoi toimitusjohtajaa tehostamaan työtään lisäämällä arkeen palauttavia hetkiä ja liikuntaa.

Urheilumerkkejä maahantuovan ja myyvän Rotor Form Oy:n toimitusjohtaja Sami Eljaala oli kokenut itsensä stressaantuneeksi jo pitkään. Eljaala kaipasi faktoja pelkkien tuntemusten rinnalle tavatessaan tammikuussa Firstbeatin Timo Sydänmaalakan verkostoitumistapahtumassa.

– Timo kertoi Hyvinvointianalyysista, joka mittaa stressiä ja palautumista. Innostuin, koska halusin tietää olenko oikeasti niin stressaantunut kuin kuvittelen, Eljaala kertoo.

Eljaala tilasi sykevälivaihteluun perustuvan analyysin netistä ja sai parin päivän päästä mittalaitteen ja ohjeet postissa. Kolmen päivän mittausjakso sattui Eljaalan mukaan hyvin hänen arkeaan kuvaaville päiville.

– Siihen osui kiireiset työpäivät ja rauhallinen lauantai lapsen kanssa. Kirjasin päivien tapahtumat mittauspäiväkirjaan todella tarkasti, jotta saisin palautteesta mahdollisimman paljon irti, Eljaala kertoo.

”En ollutkaan niin stressaantunut kuin kuvittelin”

Kun Eljaala kävi mittaustulokset läpi yhdessä Firstbeatin asiantuntijan kanssa, hän huojentui.

– Jännitin tuloksia vähän, mutta selvisi, että tilanne ei ollut niin huono kuin miltä tuntui. Olen suhtautunut pessimistisemmin omaan jaksamiseen, kuin mitä se analyysin mukaan on.

Eljaalan raportissa näkyi tasaisen stressaavia, asiakastapaamisissa ja tietokoneen ääressä kuluneita työpäiviä. Stressipiikkeinä erottuivat rahoitusneuvottelut ja huonot uutiset.

– Ensimmäisenä mittauspäivänä stressikäyrä nousi selvästi ennen rahoitusneuvotteluita ja niiden aikana. Stressi helpotti iltaa kohti kun neuvottelut oli saatu päätökseen onnistuneesti. Vaikka päivä oli kuluttava, torstain ja perjantain välisenä yönä nukuin kuusi tuntia ja palauduin kohtalaisesti.

Perjantaina, toisena mittauspäivänä työt venyivät iltaan asti.

– Vietin illan asiakkaiden kanssa ja join testiksi pari olutta. Olin kuullut, että alkoholin palautumista hidastavat vaikutukset näkyvät hyvin analyysissa.

Päivän päätteeksi Eljaala sai vielä työsähköpostin, jossa oli ikäviä uutisia.

– Sen lukeminen näkyi tuloksissakin päivän korkeimpina stressitasoina. Seuraavana yönä nukkuessani en mittauksen mukaan palautunut kahden ensimmäisen tunnin aikana lainkaan, johtuen luultavasti niistä parista oluesta ja sen sähköpostin aiheuttamasta stressistä.

Perjantain työpäivä. Illalla saatu sähköposti nosti stressitasot korkealle.

Kaksi työpäivää ja liian vähäinen palauttava uni jättivät Eljaalan energiatasot alle torstain lähtötason, mutta lauantaina ero kuroutui kiinni.

– Vietin lauantain kipeän kaksivuotiaan lapseni kanssa sohvalla lokoillen. Nukuin myös kolmen tunnin päiväunet. Ne olivat superpalauttavat. Mittauksessa näkyi, että palauduin niiden aikana melkein yhtä hyvin kuin perus yöunien aikana. Yritän nukkua viikonloppuisin päiväunet aina kun mahdollista ja ne ovat tosi sikeiltä unia, Eljaala kertoo.

Lauantain mittauspäivä. Erityisen palauttavat päiväunet.

Lisää taukoja työpäivään

Unenmäärän ja laadun lisäksi Hyvinvointianalyysi herätti Eljaalan miettimään työpäiviään. Mittaustuloksissa ei näkynyt työpäivien aikana yhtään palauttavaa hetkeä.

– Juon kahvit ja syön lounaan usein näyttöpäätteen edessä töitä tehden. Firstbeatin asiantuntija kysyi, voisinko kuvitella pitäväni edes pienen tauon keskellä työpäivää. Kyllähän minä voin. Voin muokata työpäivääni pitkälti miten haluan, jos vaan saan motivaation tehdä niin, Eljaala sanoo.

Eljaalan mukaan on helppo jumittua ajatukseen, että menestyksen mittari on se, paljonko töitä tekee. Sen sijaan että panostaisi työpäivien suunnitteluun, tehokkaampaan työn tekemiseen sekä hyvinvointiin.

– Työssäni ei ole väliä teenkö hommia kahdeksasta neljään vai kuudesta kuuteen. Tärkeintä on mitä saan aikaan. Olisihan se paljon parempi, jos tekisin vähemmän töitä, mutta tehokkaammin ja voisin samalla hyvin. Olen aina uskonut että se on mahdollista, mutta se ei ole vielä näkynyt arjessani.

Työpäivä uusiksi

Hyvinvointianalyysi kannusti Eljaalaa muokkaamaan arkeaan konkreettisesti: puoli tuntia lisää unta, hiukan enemmän liikuntaa, edes yksi tauko työpäivän keskelle ja säännöllisemmät ruoka-ajat.

– Tämä antoi faktisen potkun takamukselle. Enää en voi perustella itselleni pitkää päivää tehokkuudelle tai tinkiä unesta ja liikunnasta työn takia. Nyt on mustaa valkoisella siitä, että tarvitsen enemmän palauttavaa aikaa ja liikuntaa, jotta jaksan ja olen tehokas silloin kun teen töitä.

– Toisaalta, tiedän, että jaksan tarvittaessa rankankin päivän, ja olen valmis seuraavaan kun liikun ja nukun vähän enemmän, Eljaala pohtii.