Terveelliset elämäntavat ovat keskeinen osa minkä tahansa sairauden hoitoa, ja siksi Hyvinvointianalyysi on tärkeä tuki sekä asiakkaalle että ammattilaiselle. Kun asiakas näkee konkreettisesti arjen valintojen vaikutukset kehoonsa, hän sitoutuu toipumista edistäviin elämäntapamuutoksiin helpommin kuin ilman objektiivista dataa. Lääkärit ja muut terveydenalan ammattilaiset puolestaan saavat Hyvinvointianalyysin avulla arvokasta tietoa toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja hoitotasapainosta. Lisäksi Hyvinvointianalyysin avulla on paljastunut valtavasti erilaisia piileviä sairauksia rytmihäiriöistä, uniapneasta ja kilpirauhasen liikatoiminnasta jopa vakavaan keuhkoahtaumatautiin.
Asiakkaan ohjaaminen tarvittaessa tarkempiin tutkimuksiin
Hyvinvointianalyysi itsessään ei ole diagnostinen työkalu, mutta tulosten perusteella asiakas voidaan tarvittaessa ohjata tarkempiin tutkimuksiin. Yleensä piilevät sairaudet paljastuvatkin siten, että Hyvinvointianalyysin avulla havaitaan esimerkiksi autonomisen hermoston palautumattomuus, vaikka tiedossa ei ole erityisiä kuormitustekijöitä. Tyypillisesti asiakas ohjataankin terveystarkastukseen poikkeuksellisen heikon palautumisen, korkeiden sykkeiden tai lisälyöntien vuoksi. Tarkemmat tutkimukset ovat tarpeen myös silloin, jos em. tilanteille ei löydy selkeää syytä tai asiaa ei ole tutkittu aiemmin lisälyöntien osalta.
Tapausesimerkki: ADHD ja piilevä kilpirauhasen liikatoiminta
Kerran eräällä nuorella naisella sykkeet eivät laskeneet alle 90 lyöntiä/min edes yöllä. Hänellä oli diagnosoitu ADHD, johon hän sai lääkehoitoa, mutta siltikin hän koki olonsa normaaliksi ja voivansa ihan hyvin. Hoitotasapainossa ollessaan ADHD:n tai siihen määrätyn lääkityksen ei pitäisi selittää noin korkeita sykkeitä, joten vaikka asiakas koki voivansa hyvin, ohjasimme hänet lääkäriin tarkistamaan tilanteen. Reilun puolen vuoden kuluttua naiselle tehtiin työnantajan puolesta seurantamittaus, jonka tulokset olivat normaalit. Naisen palautuminen oli erinomaista, unen aikainen sykevaihtelu oli parantunut 9 millisekunnista 69 millisekuntiin ja leposyke laski nyt 47:ään. Nainen kertoi käyneensä lääkärillä, kuten olimme suositelleet, ja hänellä oli todettu kilpirauhasen liikatoiminta. Sitä alettiin välittömästi hoitaa, ja nyt tilanne oli normaali, sairauksista ja lääkityksistä huolimatta.
Hyvinvointianalyysin vasta-aiheet
Hyvinvointianalyysin vasta-aiheet ovat kontrolloimaton kilpirauhashäiriö, jatkuva eteisvärinä tai eteislepatus, vakavat sydänsairaudet, sydämentahdistimen käyttö sekä diagnosoidut vakavat mielenterveyshäiriöt. Kuumeisena mittausta kannattaa siirtää. Edellä luetelluissa tilanteissa tulosten luotettavuus heikkenee, ja tulkinta voi olla hyvin hankalaa joko itse sairauden tai siihen liittyvien lääkitysten takia. Siksi emme näissä tilanteissa suosittele sykevälivaihtelun mittaamista lainkaan.
Haarakatkoksen yhteydessä mittaukset onnistuvat toisinaan hyvin, mutta erityisesti vasemman haarakatkoksen yhteydessä mittausta ei kannata tehdä. Analyysi ei yleensä onnistu, koska mittalaite ei tunnista luotettavasti R-piikkiä sykedatasta. Krooniset neurologiset sairaudet, esimerkiksi MS-tauti, eivät ole esteenä mittaukselle jos sairaus on hoitotasapainossa eikä sairauteen liity autonomista neuropatiaa. Raskauden osalta tulee huomioida erityisesti sykkeen nousu, jonka vuoksi tulokset voivat heiketä merkittävästi jo alkuraskauden aikana. Johtopäätösten tekeminen voi tällöin olla haasteellista.
Pienistäkin oivalluksista voi olla merkittävä apu
Hyvinvointianalyysi on erinomainen työkalu sairaudenhoidon tueksi sekä mitattavalle itselleen että häntä hoitavalle terveydenhuollon ammattilaiselle. Vaikka tulosten tulkinta ei aina ole täysin mutkatonta, voi jo hyvin pienistäkin oivalluksista olla merkittävä apu asiakkaan terveydentilan kohenemiseen. Siksi kynnystä mittauksen tekemiseen ei kannata nostaa liian korkeaksi. Firstbeatin asiantuntijat ja tulkintatuki auttavat mielellään tulosten tulkinnassa aina tarvittaessa.
Kirjoittaja:
Satu Tuominen,
hyvinvointiasiantuntija,
Firstbeat