Presenteismi eli puolivaloisena työskentely ei ole mitään halpaa lystiä. Nyt saatat Jerry Maguiren tavoin päästää huudahduksen ”Show me the money!”, joten tässäpä tulee. Varovainen arvio presenteismin vuosikustannuksista Suomessa työnantajalle on noin 1600 € palkansaajaa kohden. Toiset tutkimukset arvioivat kulun olevan reilu 2500 € per työntekijä, ja osa kansainvälisistä tutkimuksista puhuu kymmenkertaisista luvuista sairauspoissaolojen kustannuksiin verrattuna. Aikamoinen rahareikä tuo presenteismi, vai mitä?
Mitä presenteismi on ja mitä se ei ole
Presenteismi on sitä, että ollaan työpaikalla, mutta ei sitten ollakaan. Tehdään töitä, mutta ei saada juuri mitään aikaan. Lievimmillään presenteismi tarkoittaa hartiajumin inspiroimaa päänsärkyä tai huonosti nukutun yön aiheuttamaa väsymystä, mutta vakavimmallaan se tarkoittaa työntekoa täysin hinauskuntoisena eli sairaana, toinen jalka haudassa. Presenteismi on siis tehotonta töissä olemista.
Kirjoitusasun samankaltaisuudesta huolimatta presenteismi ei ole perseilyä. Tahallinen vatulointi tai ihan muiden kuin työasioiden hoitaminen työaikana kielii toki motivaatio-, kulttuuri-, johtamis- tai asenneongelmasta, mutta lääkkeet tällaisen työntekijän auttamiseksi ovat usein hieman erilaiset kuin todellisessa tehottomuuden tunnelissa sinnittelevän tunnollisen suorittajan. Perseilyä ja presenteismiä ei siis missään nimessä pidä sekoittaa keskenään.
Voisi jopa väittää, että presenteismi on yritykselle perseilyä suurempi ongelma siinä mielessä, että se vaikuttaa aika ajoin myös parhaimpiin työntekijöihin: Niihin, jotka ovat tehokkaita, tunnollisia ja aikaansaavia. Presenteismin salakavalan ikeen vaikutukset näihin timanttisiin tekijöihin näkyvät esimerkiksi virheiden määrän lisääntymisenä, luovan ajattelun ja ideoinnin heikentymisenä tai herkkyydessä ymmärtää asiakkaan tarpeita.
Kitke presenteismi ja istuta kannustavaa yrityskulttuuria
Miten presenteismiä, tuota työntekijöidesi suorituskykyä ja yrityksesi KPI:tä laskevaa mörköä, voi sitten oikein suitsia? Aloita rakentamalla kannustavaa yrityskulttuuria, joka tukee ja jopa velvoittaa jokaista yksilöä pitämään huolta itsestään ja ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan – ihan joka päivä.
- Eliminoi sankarikulttuuri, jossa töihin tullaan selkeästi sairaana. Muutaman päivän sairausloma ei ole yritykselle loppupelissä sen kalliimpaa kuin pitkittynyt puolikuntoisuus, saati kulovalkean tavoin henkilöstön keskuudessa leviävä influenssa. Se, että osaa pysyä poissa töistä sairaana on myös kollegoiden kunnioittamista.
- Karkoita kiire: kannusta etäpäiviin ja työaikajoustoon. Väsymys ja jatkuva kiireen tuntu heikentää keskittymiskykyä, jolloin töissä käydään ylikierroksilla ja kotona koomaillaan. Muutama etäpäivä tai tarkoituksenmukaisesti lyhyempi työpäivä antaa lisähappea ja auttaa normaalirytmiin pääsemisessä.
- Kannusta työntekijöitäsi liikkumaan. Liikunta on yksi jaksamiseen ja vireyteen eniten vaikuttavista tekijöistä. Liikkumattomuus taas on yksi suurimmista presenteismin ja työkyvyttömyyden riskitekijöistä. Liikuntaan panostetut eurot esimerkiksi liikuntaseteleiden, taukojumppien tai yhteisten liikuntavuorojen muodossa tuottavat itsensä varmasti moninkertaisesti takaisin.
- Pidä silmät auki. Puutu tilanteeseen mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Kysy työntekijöiltäsi, miten he oikeasti jaksavat, ja ole aidosti läsnä.
- Ennakoi. Opeta työntekijöitäsi tekemään parempia valintoja Firstbeat Hyvinvointianalyyseista koostuvan Firstbeat Työkykykartoituksen avulla.
Rikkaruohon lailla presenteismiä ei voi koskaan kokonaan hävittää, sillä olemme ihmisiä, joille sattuu ja tapahtuu. Ennakoivalla ja tavoitteellisella työllä voi kuitenkin kitkeä turhat jumit ja virheet, jolloin tehokkuus kasvaa, ideat paranevat ja säästöt lisääntyvät. Pienillä teoilla voi olla todella suuri merkitys sekä yksilön että organisaation hyvinvointiin – pidetään siis huolta itsestämme ja toisistamme!
Tutustu Firstbeat Työkykykartoitukseen
Lähteet:
Tekemättömän työn vuosikatsaus 2017
Työ ja Terveys Suomessa 2012
GCC Insights report by Global Corporate Challenge