Fysiologia
Löydä tasapaino
Harjoittelun täytyy olla kovatehoista kehon homeostaasin häiritsemiseksi väliaikaisesti, jotta halutut tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Korkean kuormituksen lisäksi palautumisella on usein tärkeämpi osa urheilussa. Kovan ja kevyen harjoittelun sekä levon täytyy olla tasapainossa viikkotasolla ja pidemmillä harjoitusjaksoilla, jotta kehittyminen olisi optimaalista.
Suorituskyky kehittyy, kun kovatehoinen harjoittelukerta tai –jakso aiheuttaa merkittävää häiriötä kehon homeostaasissa ja sitä seuraa riittävä palautuminen. Palautuminen on tärkeää sen vuoksi, että suorituskyvyn edistyminen havaitaan usein harjoituksen jälkeisen palautumisen aikana, eikä itse harjoituksen aikana. Siksi tasapainon löytäminen harjoituksen kuormittavuuden ja palautumisen välille on olennainen tekijä urheilusuorituksen kehittämisessä.
Myös jaksotus on keskeinen asia treenaamisessa. Urheilijoilla on yleensä useita erittäin kovatehoisia harjoittelujaksoja joka vuosi, joiden aikana sekä intensiteetti että harjoituskertojen määrä ovat hyvin korkeita. Tällaiset ylikuormittavat kaudet ovat todella uuvuttavia mutta välttämättömiä ammattiurheilijoille kehittääkseen suorituskykyään. Suorituskyky kehittyy kuitenkin ainoastaan, jos palautuminen on riittävää kovan treenin jälkeen.
Palautumisen arviointi auttaa ehkäisemään ylikuntoa
Liian kovatehoinen harjoittelu ilman riittävää palautumista voi johtaa kehon ylikuntoon, jota kuvaa kehon suorituskyvyn alentuminen ja pahimmassa tapauksessa muut terveydelle haitalliset vaikutukset. Palautuminen ylikunnosta voi kestää muutamasta viikosta kuukausiin ja on mahdollista, että urheilija ei saavuta aiempaa suorituskykyään uudestaan. Tämän vuoksi ylikunnon ehkäiseminen on erittäin tärkeää jokaiselle urheilijalle
Ylikunnon ehkäisemiseksi on hyödyllistä teettää totuudenmukainen mittaus urheilijan palautumisesta/ systematic objective assessment. Mittaamalla ja kontrolloimalla harjoituksen kuormitusta ylikunnon riskiä voidaan pienentää. Lisäksi, riskiä voidaan pienentää myös keräämällä tietoa autonomisen hermoston (ANS) toiminnasta, kun mitataan sykevaihtelua harjoituksen aikana ja sykevälivaihteluun perustuvaa palautumista harjoituksen ulkopuolella.