Fysiologia
Sydän kertoo elämästämme
Sydän voi tarjota erittäin paljon tietoa kehomme toiminnasta, sillä sydämen syke mukautuu lyönti kerrallaan jatkuvasti muuttuviin sisäisiin ja ulkoisiin vaatimuksiin, joita elämässämme esiintyy. Tätä ajallista vaihtelua peräkkäisten sydämen lyöntien välissä kutsutaan sykevaihteluksi (eng. Heart Rate Variability, HRV). Se on yleisesti hyväksytty ei-invasiivinen autonomisen hermoston mittausmenetelmä. Monet erilaiset fysiologiset ilmiöt vaikuttavat sykevaihteluun. Esimerkiksi seuraavat välttämättömät kehon toiminnot vaikuttavat sydämen toimintaan:
- Sisään- ja uloshengitys, hengityksen säätely
- Hormonaaliset reaktiot
- Aineenvaihdunnan prosessit
- Autonomisen hermoston reaktiot ja toimintatilat
- Fyysinen aktiivisuus, liikunta ja liikunnasta palautuminen
- Liikkeet ja asennon muutokset
- Ajatustoiminnot, tunnereaktiot ja psyykkinen kuormitus
- Stressireaktiot ja rentoutuminen
Miksi mitata sykevaihtelua?
Sykevaihtelun määrä kasvaa palautumisen ja rentoutumisen aikana ja laskee, kun kehomme kuormittuu, esimerkiksi stressin myötä. Siten sykevaihtelulla ja syketasolla on tyypillisesti käänteinen suhde eli kun syketaso on matala on sykevaihtelu tyypillisesti korkeampaa kuin silloin kun syketaso on koholla. Sykevaihtelun määrä on hyvin yksilöllistä. Sykevaihtelun määrä myös vaihtelee päivästä toiseen esimerkiksi päivän kuormittavuuden, liikunnasta aiheutuvan rasituksen ja työhön liittyvän stressin perusteella. Näiden ulkoisten stressitekijöiden lisäksi myös sisäiset stressitekijät kuten epätasapainoinen ruokavalio, alkoholinkäyttö ja sairaudet aiheuttavat vaihtelua päivittäisessä sykevaihtelun määrässä.
Yleisesti ottaen hyväkuntoisilla henkilöillä sykevaihtelu on suurempaa kuin heikommassa fyysisessä kunnossa olevilla. Korkeaa sykevaihtelua pidetään tavallisesti terveen ja hyvinvoivan sydämen mittarina. Sykevaihtelua voidaan mitata esimerkiksi aika- tai taajuuskenttämenetelmillä. Sykevaihtelun avulla voidaan analysoida esimerkiksi elintoimintoja kiihdyttävän sympaattisen ja rauhoittavan parasympaattisen hermoston toiminnan tasapainoa.