Yritysjohtajan stressin ja palautumisen tasapaino selittää työn imun syntymistä

Tämä kirjoitus on tehty keväällä 2013 Turun kauppakorkeakoulussa valmistuneen Pro gradu- tutkielman pohjalta. Yritysjohtajien hyvinvointia käsittelevä tutkielma voitti Suomen henkilöstöryhmä Henry ry:n järjestämän vuoden paras HR-gradukilpailun.

Henry ry:n tekemä vuoden 2013 henkilöstöbarometri osoittaa, että henkilöstöä vähennettäessä työnteon rytmi on kiihtynyt ja työtehtävien määrä lisääntynyt. Tätä kuvastaa teknologisen kehityksen myötä poikinut mahdollisuus työn tekemiseen milloin ja missä tahansa. Herää kysymys: missä vaiheessa ehditään palautua päivän aikana kertyneestä kuormituksesta, kun työasiat pyörivät jatkuvasti mielessä?

Positiivinen stressi innostaa

Yritysjohtajan rauhaton ja hektinen elämä koetaan usein ongelmaksi, mikä voi vaikuttaa keskittymiskykyyn, työssä jaksamiseen ja tätä kautta päätöksentekokykyyn. Se voi heikentää työhyvinvointia ja jatkuessaan aiheuttaa terveysongelmia. Työhyvinvointi nähdään nykypäivän organisaatioissa selkeästi tärkeimpänä haasteena.

Stressi ilmenee elimistössä joko positiivisena tai negatiivisena. Negatiivinen stressi on haitallista. Positiivinen stressi on sen sijaan seurausta toiminnoista, jotka koetaan innostavina, haasteellisina ja motivoivina. Positiivinen stressi selittää ja edesauttaa työn imun syntymistä. Positiivisen stressin ja työnimun syntyminen edellyttävät hyvää palautumista haitallisesta stressistä. Saadut tulokset selittävät työn imun, stressin ja palautumisen keskinäistä yhteyttä.

Voimavaroja kerryttävä vai kuluttava johtaja?

Johtajien stressiä ja palautumista tutkittiin tutkielmassa kolmen vuorokauden ajan Firstbeatin sydämen sykevälivaihtelua mittaavalla hyvinvointianalyysillä. Työpäivien aikana koettuja subjektiivisia tuntemuksia ja työnimua kartoitettiin päiväkirjan avulla.

Työn päätavoitteena oli johtajien stressin, palautumisen ja työnimun keskinäisen yhteyden sekä merkityksen tutkiminen johtajien voimavaroihin nähden. Tutkimukseen osallistui 11 yritysjohtajaa, 10 miestä ja yksi nainen, ikä vaihteli 33 ja 57 vuoden välillä.

Tutkimuksessa kuudesta johtajasta kolme oli voimavaroja kerryttäviä, kolme voimavaroja kuluttavia.

Voimavaroja kerryttävien ja kuluttavien johtajien fysiologinen stressi ja palautuminen poikkesivat toisistaan. Voimavaroja kerryttävien stressi oli positiivista ja palautuminen laadukasta, kun taas voimavaroja kuluttavilla johtajilla stressi oli negatiivista ja palautuminen heikkoa.

Yöuni on korvaamaton palauttaja

Yritysjohtajat, jotka löytävät tasapainon stressin, palautumisen ja työn imun välille ovat voimavarojaan kerryttäviä. He selviävät työstään ilman ylikuormittumista.

Voimavarojaan kerryttävät johtajat pystyvät irtautumaan työhuolista ennen nukkumaanmenoa rentouttavalla toiminnalla ja takaavat riittävän ja levollisen yöunen sekä sen seurauksena hyvän palautumisen työpäivästä. He osaavat rytmittää työtään työnaikaisilla kevennyksillä ja liikunnalla.

Voimavaroja kerryttävien johtajien fysiologinen stressi ja palautuminen ovat viitearvoja parempia ja arvot ovat lineaarisia itse arvioituun stressiin ja palautumiseen nähden.
Voimavarojaan kuluttavien johtajien voimavarat eivät ole työssä riittävät, vaan ne ehtyvät joko liiallisen negatiivisen stressin, palautumattomuuden, työnimun puuttumisen ja/tai huonon terveys- tilan vuoksi. Jo yhden voimavaratekijän heikkeneminen voi romahduttaa voimavarat. Heikko palautuminen huonon yöunen johdosta on yleisin syy voimavarojen huononemiseen.

Kuinka voimavaroista voi huolehtia?

Positiivinen stressi yhdessä hyvän palautumisen kanssa edesauttaa työn imun syntymistä ja lisää yritysjohtajan voimavaroja. Korkea negatiivinen stressi heikon palautumisen kanssa kertoo yritysjohtajan ylikuormitustilasta ja alhaisesta voimavaratasosta, jolloin huomiota tulisi kiinnittää palautumiseen työn imun tuntemusten saavuttamiseksi.

Stressin ollessa matalaa ja negatiivista sekä palautumisen heikkoa voidaan kokea uupumuksen tuntemuksia ja havaita voimavarojen romahdus. Tällöin tulisi edistää palautumista työn imun tuntemusten saavuttamiseksi. Pitkäaikainen voimavarojen heikkous johtaa sairastumisriskin kasvuun.

Johtajan voimavarojen tilaa tulisi seurata säännöllisesti hyvinvointianalyysilla ja sen pohjalta tulisi tarvittaessa suunnitella hänelle voimavaroja kerryttävä ohjelma. Voimavaroja kerryttävä johtaja voi omalla esimerkillään saada myönteisen vaikutuksen yrityksensä toimintakulttuuriin. Hän voi myös käynnistää yrityksessään työntekijöiden voimavaroja kehittävän ohjelman.

Kirjoittaja:
Suvi-Tuuli Helin
KtM, Personal Trainer Pro Gradu luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Kiinnostaisiko sinuakin tietää, miten stressi, uni ja palautuminen vaikuttavat sinun hyvinvointiisi?