Yrityksen hyvinvointistrategia – mikä se on ja miten se tehdään?

Työhyvinvoinnista ja sen kehittämisestä puhutaan paljon, mutta miten monella yrityksellä se on todellisuudessa tekemisen ytimessä? Siis samalla viivalla esimerkiksi talouden tai tuotekehityksen kanssa?

Onko asia säännöllisesti esillä johtoryhmässä? Mistä menoista karsitaan, jos on tarve kulukuurille? Onko hyvinvointistrategia tehty? Noudatetaanko ja päivitetäänkö sitä myös?

Nämä ovat kaikki valintoja, jotka kertovat yrityksestä lopulta enemmän kuin brändikirjaan listatut arvot tai johtoportaan juhlapuheet. Aito kiinnostus henkilöstön jaksamiseen ja hyvinvointiin pitää näkyä päivittäisessä toiminnassa ja työhyvinvoinnin toimenpiteillä pitäisi onnistua vastaamaan todellisiin tarpeisiin – etenkin nyt koronapandemian jälkimainingeissa, kun uutta arkea ja rutiineja rakennetaan.

Työhyvinvoinnissa sekä työnantajalla että työntekijöillä on omat roolinsa ja vastuunsa. Tämän takia jokaisen on sitouduttava hyvinvointistrategiaan, sekä sen toteuttamiseen että säännölliseen kehittämiseen. Strategia ei voi tulla ylhäältä annettuna, vaan työnantajan on kuunneltava ja huomioitava työntekijöiden tarpeita alusta lähtien, kun strategiaa aletaan työstää. Eri toimialoihin ja eri työtehtäviin liittyy hyvin erilaisia haasteita ja tarpeita, jotka tulee huomioida. ”One size fits all’’ – ajattelumalli ei toimi sen enempää tässä kuin missään muussakaan strategisessa suunnittelussa.

Hyvinvoiva ja tehokas työntekijä on strateginen onnistuminen

Vaikka työyhteisöissä puhutaan pääasiassa työhyvinvoinnista, jokaisen hyvinvointiin ja jaksamiseen vaikuttaa tietenkin myös työajan ulkopuolinen elämä. Viime vuosina tämän kokonaisuuden – jota work-life balance -termilläkin usein kutsutaan –  ymmärtäminen on alkanut ilahduttavasti myös näkyä työelämässä.

Työantajan ei pidä puuttua työntekijöiden vapaa-aikaan, mutta henkilöstölle voidaan tarjota erilaisia keinoja ja tukea oman arjen tasapainon löytämiseen. Tässäkin toimiva hyvinvointistrategia on jälleen kaiken lähtökohta.

Aivan kuten tulostavoitteiden saavuttamista, myös hyvinvoivaa ja tehokasta henkilöstöä pitäisi ajatella strategisena onnistumisena. Tutkijat Guy Ahonen ja Ossi Aura ovat selvittäneetkin*, että jokainen työhyvinvointiin laitettu euro tuottaa jopa kuusi euroa takaisin.

Onnistuessaan hyvinvointistrategia siis tukee liiketoiminnan strategisia tavoitteita ja niiden saavuttamista. Työntekijöiden hyvinvoinnin lisäksi tuottavuus kasvaa ja välittävä työkulttuuri toimii myös tärkeänä houkuttimena, kun yritykseen halutaan palkata alan parhaita tekijöitä.

Miten toimiva hyvinvointistrategia tehdään?

1) Tunnista tarpeet ja laadi tavoitteet.

Kaikki lähtee liikkeelle siitä, että tunnistatte juuri teidän työyhteisön hyvinvoinnin tarpeet ja kehityskohteet. Näiden pohjalta voitte luoda selkeät strategiset tavoitteet tulevaan. Kuten jo mainittiin: kaikkien on sitouduttava hyvinvointistrategiaan, minkä takia henkilöstön näkemyksiä ja ideoita kannattaa kuulla jo alkuvaiheessa. Näin strategiaan sitouttaminen saadaan käyntiin alusta alkaen.

Eri tahot lähestyvät työhyvinvointia eri kantilta. Yritysjohdon arvio tarpeista poikkeaa siitä, mitä henkilöstön edustajat kaipaavat. Yrittäkää löytää holistinen ratkaisu, jossa pyritte yhdistämään organisaatio- ja työntekijälähtöisen työhyvinvointiajattelun. Tämä edellyttää avointa keskustelua ja tahtotilaa oppia toisen osapuolen näkemyksistä.

2) Viesti avoimesti ja tuo käytäntöön.

Kun strategia on laadittu, se kannattaa kommunikoida avoimesti koko yrityksen henkilöstölle. Hyvinvointistrategian tulee näkyä ja kuulua päivittäisessä tekemisessä ja sitä kautta muodostua osaksi yritysidentiteettiä.

Työhyvinvoinnin on oltava osa johtamista, eikä irrallinen osa-alue HR:n työpöydällä. Joskus tärkeä osa onnistunutta hyvinvointistrategiaa onkin johtamistaitojen päivittäminen. Varmistakaa, että johtoasemassa olevilla henkilöillä on tarvittava osaaminen, taidot ja ymmärrys strategian käytännön toteuttamiseen.

3) Seuraa vaikuttavuutta ja kehitä tarpeen mukaan.

Kun lähdette toteuttamaan hyvinvointistrategiaa ja sen toimenpiteitä, on tärkeää seurata niiden toimivuutta ja vaikuttavuutta säännöllisesti. Ihan kuten muillakin yrityksen osa-alueilla, myös työhyvinvoinnissa strategian sisältö, toimenpiteet ja toteutus hakevat paikkaansa ennen kuin menestysresepti löytyy.

Hyvinvointistrategian osana kannattaakin hyödyntää erilaisia mittaus- ja datankeruumenetelmiä, joilla voidaan seurata mm. työntekijöiden hyvinvointia ja jaksamista, työkykyä sekä työtyytyväisyyttä. Työkaluina voitte hyödyntää joko erityyppisiä subjektiiviseen kokemukseen perustuvia kyselyjä, objektiivisia mittauksia tai näiden yhdistelmää.

Konkreettisen ja numeraalisen datan hyödyntäminen osana yrityksen hyvinvointistrategiaa mahdollistaa paremman tiedolla johtamisen sekä ennakoivan toiminnan. Ne toimivat myös erinomaisena työkaluna, kun arvioitte hyvinvointistrategian ja sen toimenpiteiden todellista vaikuttavuutta.

*Lähde: Ossi Aura & Guy Ahonen 2016:, Strategisen hyvinvoinnin johtaminen, Talentum Pro.