Tästä ei voi mennä kuin alaspäin, sanoi alamäkiluistelija
Alaspäin on todellakin menty ja lujaa, mutta vain radalla. Edellinen, vuosi sitten tehty Hyvinvointianalyysi antoi sen verran lisää itseluottamusta treenaamiseen, että sen jälkeen meno on ollut luokkaa ”no nyt on kova”. Mittaus aukesi tällä kertaa paremmin ja pääsin näkemään tarkemmin, miten keho oikeasti toimii liikuntasuoritusten aikana. Yksityiskohtaisen tiedon saaminen on aika siisti juttu, sillä kuvaajasta pystyy näkemään tuntikohtaisesti päivän kulun eli sen, mitä tapahtuu salilla ja nukkuessa ja kaikessa muussa toiminnassa siinä välillä. Tämänkertainen mittaus osui puhtaasti kilpailukautta edeltävälle harjoitusjaksolle, jolloin pidän ns. haavin auki kerran viikossa eli käännän treenitehon nupit kauas kaakkoon. Ilman mittauksen antamaa dataa en olisi voinut mitenkään tietää maksimitreenien tehokkuudesta tai tehottomuudesta eli siinä mielessä on ollut helpottavaa saada varmuus siitä, ettei viikoittainen tehotreenaaminen rasita kehoa pelottavan ja petollisen ylikunnon partaalle.
Älä ota sitä vakavasti, toppuutteli hyvinvointiasiantuntija
Mittauksen aikana yksi yö meni suhteellisen heikoilla unilla, ja itse asiassa vuosien aikana on tullut huomattua, että uni on joka toisena yönä hyvää ja joka toisena huonoa. Jännä juttu, josta kerroin myös tulosteni palautteenantajalle, Firstbeatin hyvinvointiasiantuntija Paavo Laitiselle. En osannut oikein itse käsitellä asiaa suuntaan tai toiseen, ja siksi olikin mieltä huojentavaa kuulla, että olen pitänyt omaa unisykliäni vakavampana kuin se todellisuudessa onkaan. Paavo nimittäin tuumasi, että kroppa toimii kyllä hyvin satunnaisista huonoista unista huolimatta. Lisäksi omat treenit ja niiden ajankohdan huomioon ottaen on kuulemma aivan ymmärrettävää, että keho latautuu vuoropäivin enemmän ja vähemmän eli palautumisen sykli kytkeytyy vahvasti treenisykliin. Paavo muistutti myös päiväaikaisen palautumisen tärkeydestä ja totesi, että edellisten mittaustulosten tapaan palautumiskapasiteetti on edelleen kokonaisuudessaan hyvä. Kävimme myös EPOC-kuvaajien avulla läpi harjoittelun tehoalueet ja harjoitusvaikutukset sekä mietimme niiden pohjalta treeniohjelman tarkempaa rakentamista ja jaksottamista.
Vaikeinta elämässä on oppia tuntemaan itsensä, filosofoi Thales
No näinhän se asianlaita varmasti oli Thaleksen aikoihin antiikin Kreikassa ja hyvän aikaa sen jälkeenkin, mutta onneksi nykyään itsetuntemuksen lisäämiseen on tarjolla vaikka minkälaista peliä ja vehjettä. Itse tykkään todella paljon Firstbeatin teknologiasta ja mielestäni jokaisen, joka harjoittelee kovaa ja tai ylipäänsä tavoitteellisesti, pitäisi hyödyntää tällaista mittausmenetelmää – muuten kun ei voi tietää treenaako tarpeeksi vai liian lujaa. Mittaustulosten läpikäynti asiantuntijan kanssa oli olennainen ja äärettömän tärkeä osa kokonaisuutta, sillä palaute avaa tuloksia todella yksityiskohtaisesti palautumisen ja nukkumisen sekä stressitasojen ja liikkumisen suhteen. Olen suositellut Hyvinvointianalyysia myös työkavereille jo ihan yhteisenkin hyvinvoinnin takia. Se, että tietää, miten oma kroppa ja mieli toimii, on ihan yhtä tärkeää niin urheilijalle kuin kenelle tahansa.
Haluatko sinäkin tukea oman hyvinvointisi kehittämiseen?
Firstbeat Life -palvelu tarjoaa lähes laboratoriotarkkaa dataa ja yksilöllisiä oivalluksia tasapainon löytämiseksi. Tutustu lisää ja jaa linkki työnantajallesi.
Antti Tolvanen
Antti Tolvanen on alamäkiluistelija, joka on edennyt nopeasti muutamassa vuodessa lajin aloittelijasta maailman parhaiden laskijoiden joukkoon.
Kansikuva: Marc Roe
Lisää artikkeleita
Aina täysillä – Ei koskaan huippukunnossa
Työntekijä ei voi antaa itsestään aina 100 %. Liiallinen työn imu ja sitoutuminen johtavat ennen pitkää työtehon heikkenemiseen, pahimmillaan uupumukseen.
Kuinka kohottaa kuntoa ajautumatta ”ylikuntoon”?
Hyvinvointianalyysi paljastaa tyypilliset virheet harjoittelussa. Säännöllisestä harjoittelusta huolimatta kunto ei parane tai suorituskyky heikkenee.
Mikä yhdistää menestyvää työntekijää, taitavaa johtajaa ja huippu-urheilijaa?
Hyvinvointianalyysi-mittauksen voi suorittaa samoilla laitteilla niin oman jaksamisensa kanssa painiva työntekijä kuin olympiakullasta taisteleva urheilijakin.