Univajeella voi olla vakavia seurauksia!

Univaje heikentää vastustuskykyämme. 2000-luvulla tehtyjen tutkimusten mukaan lyhyt yöni ja lihavuus liittyvät toisiinsa sekä lapsilla että aikuisilla. Unenpuute voi olla liikalihavuuden lisäksi myös diabeteksen riskitekijä. Ruotsalaisen Torbjörn Åkerstedtin tutkimuksen mukaan univaikeudet kaksinkertaistivat riskin joutua kuolemaan johtavaan työtapaturmaan. Lisäksi vuorotyöntekijöillä on päivätyöläisiä enemmän vatsa- ja pohjukaissuolen haavaumaa, sepelvaltimotautia, aivoveritulppia, rintasyöpää sekä lisääntymisterveyden häiriöitä. (Härmä & Sallinen 2008.)

Työterveyslaitoksen vuonna 1997 tekemän tutkimuksen mukaan noin kolmannes 24-65 vuotiaista arvioi nukkuvansa vuorokaudessa vähintään tunnin liian vähän (Härmä & Sallinen 2008). Firstbeatin tänä vuonna tekemän tietokantakoosteen mukaan tulos on samansuuntainen. Aloituskyselyaineiston (5744 vastausta) mukaan 34% Hyvinvointianalyysi-mittaukseen osallistuneista ei kokenut nukkuvansa riittävästi (Firstbeat 2013).

Kroonisen univajeen yleisimmät syyt

Kroonisen univajeen yleisimmät syyt ovat työstressi ja epäsäännölliset työajat. Poikkeavista uniajoista, alkoholista ja lääkkeistä johtuvaa unettomuutta on poikkeuksellisen paljon. Miehillä univajeen syyt ovat enemmän työhön liittyviä, naisilla puolestaan lapset, perhe-elämän ongelmat ja stressi. Vaihdevuosien aikana naisia valvottavat hormonihäiriöt. (Härmä & Sallinen 2008.) Kaikki univajeeseen johtava unenpuute ei johdu työstä. Yksi syy on myöhäinen nukkumaanmenoaika (Härmä & Sallinen 2008). Firstbeatin antamissa Hyvinvointianalyysin palautekeskusteluissa yksi yleinen aihe onkin juuri liian lyhyet yöunet, jotka asiakas useimmiten itse tiedostaa ja asettaa yhdeksi hyvinvointitavoitteekseen: pidentää yöunensa kestoa. Kun unen laatu heikkenee, sen määrällinen tarve kasvaa (Härmä & Sallinen 2008).

Firstbeatin aineistossa (70 000 mittausvuorokautta) merkitystä nukkuma-ajasta palautumista oli vain 65% (Firstbeat 2013). Tämä vaikuttaa yhdessä liian lyhyen yöunen kanssa väistämättömästi voimavarojen kulumiseen pitkällä aikavälillä. Tyypillisimpiä palautumisen määrää ja laatua heikentäviä tekijöitä ovat alkoholi, sairaudet, stressi, liian myöhään harrastettu kovatehoinen liikunta ja huono kunto.

Vinkkejä unettomuuden hoitoon

Tehokkain tapa ehkäistä unettomuutta olisi välttää stressiä. Se on haastavaa tai lähes mahdotonta, mutta pitkäaikaiselle stressille altistumista voi vähentää huomattavasti karsimalla stressitekijöitä etukäteen ja tarttumalla ongelmiin varhain. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan univajetta ja unettomuutta voidaan vähentää mm. seuraavin toimenpitein (Härmä & Sallinen 2008):

• • Yksilöllisellä joustolla ja työhön liityviä kehittymismahdollisuuksia parantamalla.
  • Mitoittamalla ja organisoimalla työ nykyistä paremin, jotta työaika pysyisi kohtuullisuuden rajoissa.
  • Kiinnittämällä huomiota terveyttä edistäviin elämäntapoihin: säännöllinen liikunta, terveellinen ravinto, hyvät ihmissuhteet.
  • Riittävän ja hyvälaatuisen unen kannalta säännöllinen ja järkevä uni-valverytmi on ensiarvoisen tärkeää. Suositeltu uniaika on noin 7-8 tuntia yössä.
  • Rentoutumalla säännöllisesti ja irroittautumalla töistä vapaa-ajalla.
  • Kevyt liikunta ja lämmin kylpy nostavat kehon lämpötilaa ja rentouttavat helpottaen nukahtamista.

Kiinnostaako sinuakin tietää, kuinka tehokkaasti palaudut yön aikana?

Firstbeat Life -palvelu tarjoaa lähes laboratoriotarkkaa dataa ja yksilöllisiä oivalluksia tasapainon löytämiseksi. Tutustu lisää ja jaa linkki työnantajallesi.

Lähteet:
Härmä, Mikko & Sallinen, Mikael 2008. Hyvä uni -Hyvä työ. Työterveyslaitos.
Hyvinvointianalyysin tietokanta 2013. Firstbeat.