Tuhat mailia purjehdusta ja miljoona sydämenlyöntiä

Team Tokio II starttasi Helsingistä 3.10 määränpäähän Kiel, josta matka jatkui lyhyen levähdyksen jälkeen kohti Antwerp Race 2013 -purjehdusta. Mukanaan miehistöllä oli Firstbeat Bodyguard -mittalaitteet palautumisen seurantaan.

Kolmentoista jäsenen miehistö on kokoontunut lokakuisena alkuiltana pursiseuran ravintolaan Lauttasaaressa. Mielessä on Itämeren ylitys. Sääennuste lupailee kohtuullista aallokkoa ja vastaisia tuulia. Köydet irrotetaan seitsemältä sopivasti ennen auringonlaskua, ja pian ovat purjeet vedossa.

Matka Hollantiin osoittautuu varsinaiseksi meriseikkailuksi. Eikä vähiten siksi, että alla on avomerikilpapurjehdukseen rakennettu VO60 luokan raaseri, joka on suunniteltu ja rakennettu kestämään maailman meriä -vaan kestääkö miehistö? Purjehduksen aikana neljällä miehistön jäsenellä on päällä Firstbeat sykevälimittarit, jonka avulla reissu voidaan ”uusintareitittää” kotiinpaluun jälkeen. Viidessä vuorokaudessa päästään Kielin kanavalle, jossa päästään suihkuun ja mittarit irrotetaan.

Avomeripurjehdus on joukkuelaji. Yhteinen päämäärä on eteenpäin viemä voima.

Avomeripurjehdus tarkoittaa jatkuvaa miehitystä kannella. Vahtivuorot ovat päiväsaikaan neljä tuntia ja yöllä kolme tuntia. Vahtivuoron jälkeen on 3-4 tuntia stand-by vuoroa ja sen jälkeen vapaavuoro. Kussakin kolmessa vahdissa on vahtipäällikkö ja kaksi gastia. Kolmihenkinen vahtivuoro vastaa navigoinnista, veneen ohjaamisesta, purjeiden trimmaamisesta ja tuulitaktiikan toteuttamisesta. Jos vahdille osuu esimerkiksi käännös, niin stand-by vahtivuorosta kutsutaan 1-2 gastia kannelle hetkeksi apuun, jolloin käsipareja on sopiva määrä turvalliseen työskentelyyn.

Reipasta purjehduselämää

Kaksi ensimmäistä vuorokautta on purjehdusta vastatuuleen kovenevassa aallokossa, jonka vuoksi yli puolet miehistöstä kärsii eriasteisesta meritaudista. Kaksi miehistön jäsentä on kokonaan ”poissa pelistä”, kun ruoka ei pysy sisällä. Osalle miehistöä tämä tarkoittaa suunniteltujen vapaavuorojen vaihtumista tuplavuoroiksi, jolloin vuorokausikohtainen energiankulutus nousee reippaasti yli 4000 kcal tasolle.

Merellä maistuu ruoka ja juoma. Vuorokauden aikana kokki valmistelee ja tarjoilee kymmeniä ruoka-annoksia. Päivä starttaa aamupalalla kahdeksalta, lounas on puoliltapäivin ja illallinen ennen kahdeksaa. Lisäksi on tuhti iltapäivän kahvisetti, ja yöpalaa on tarjolla läpi yön. Nestettä nautitaan 2-3 litraa päivän mittaan.

Voimavarakertymät ehtyvät

Navigaattorin voimavarakertymä; nouseva käyrä kuvaa voimavarojen kertymistä, laskeva käyrä puolestaan voimavarojen kulumista.

Erilaisten yllättävien tilanteiden ja vähäisen palautumisen johdosta jo alkumatkan aikana syntynyt negatiivinen voimavarakertymä vaikuttaa koko loppumatkan jaksamiseen. Tavalliset arkiaskareet kuten märkien purjehdusvaatteiden riisuminen, siirtyminen meripunkalle ja vessassa käynti vaativat yllättävän kovia ponnisteluja. Kokki on niin ikään todella kovilla hoitaessaan ruokalogistiikkaa ja vahtiessaan isoa kiehuvaa ruokakattilaa 2-3 metrin aallokossa veneen hyppiessä aallonharjalta aallonpohjalle.

Peruspurjehduksessa syke on vahtivuoroissa välillä 80 – 120 lyöntiä per minuutti. Erilaiset tapahtumat kasvavassa aallokossa liikkuvassa veneessä saavat sykkeen nousemaan useiden minuuttien ajaksi 180 lyönnin tasolle. Keulapurje vaihdetaan pienempään, kannelle kiinnitetty purje siirretään yöllä turvaan kantta huuhtelevalta aallokolta veneen sisälle, isopurjeen kakkosreivin kiinnitys laukeaa ja purje viikataan sekä kiinnitetään siististi puomille, ruokahyllyn kiinnitys pettää jolloin kanamunien ja soijaöljypullon sirpaleita siivotaan veneen keulassa kuin pyykkikoneessa joka on linkousvaiheessa. Syke nousee myös tappiin kun keulagasti käy kiinnittämässä spinnupuomia keulakannella keulan noustessa ja laskiessa kolmen metrin aallokossa ja aaltojen lyödessä yli kannen ja gastin.

Tarkkaa ajoa nousevassa aallokossa.

Hetkemme tuuliajolla

Kova aallokko laittaa veneemme ohjausjärjestelmän varsin koville. Vuorossa olevan vahtipäällikön huuto yössä nostaa koko miehistön kannelle ja sykkeet kerralla ylös. Ollaan aivan Gotlannin eteläkärjen eteläpuolella, kun kaikki kolme ohjausjärjestelmää ovat irtisanoneet sopimuksensa ja se huuto oli ”OLEMME TUULIAJOLLA, KAHDEN KILOMETRIN PÄÄSSÄ ON RAHTILAIVA KOHTAUSKURSSILLA -SE VILKUTTAA MEILLE VALONHEITTIMELLÄÄN”

Tilanne rauhoittuu, kun saamme radioyhteydellä informoitua rahtialusta omasta tilastamme. Laiva antaa meille tilaa edetä tuulessa, jolloin laskemme ajoankkurin vauhdin pudottamiseksi ja laskemme purjeet heti kun saamme pääkoneen käyntiin. Yllättäen starttiakku oli vajaatehoinen, ja sitä piti ladata hetki generaattorilla ennen kuin virta riitti käynnistykseen. Kipparin syke nousi puoliltaöin 60:stä 170:een kertaheitolla. Alle 100:n tasolle päästiin vasta aamuviideltä.

Mittauksen loppusuoraa, matkaa Kieliin alle puoli tuntia.

Pehmeästi kohti Kieliä

Parin tunnin levollisen unen jälkeen veneen huollot ovat täydessä käynnissä. Ankkuri nostetaan kello 15.00 ja keula kohti Kielin kanavaa. Yksi miehistön jäsen palaa Gotlannista Suomeen.
Gotlannin eteläkärjestä Kielin kaupunkiin legi on purjehdusolosuhteiden näkökulmasta levollista, vaikkakin vastaisiin tuuliin etenemistä. Keskittyminen tuulitaktiikkaan ja tähystykseen sekä tarkka ajo plus trimmaus pitää miehistön aktiivisena. Myös sähkölaitteiden ryhmien selvittely ja liitosten huolto työllistää. Kieliin saavutaan kahden purjehduspäivän jälkeen alkuillasta kello seitsemän. Veneen huolto ja palautuminen meriajasta alkaa voimalla.

Matka jatkuu Pohjanmerelle seuraavana päivänä Kielin kanavan kautta. Kanava-ajo antaa mahdollisuuden tästä jatkavan miehistön lepoon. Viisi gastia palaa lentäen Suomeen ja yksi nousee kyytiin. Kahdeksalla jatketaan ja auringon jo laskettua rantaudutaan Brusbyttel-nimiseen paikkaan. Ehkä täällä on kesäisin elämää, mutta näin syksyllä katukuva on aikalailla rauhaisa. Yhdeksäs purjehtija liittyy joukkoon iltapalalla. Aamusta viimeistelemme huollot kohdilleen, ja suuntaamme kanavan suluista ulos kohti määränpäätämme Hollantia.

Pohjanmerellä tavoitteena oli ehtiä reippaaseen myötätuuleen, ja kyllä ehdittiinkin. Ennusteet lupasivat 12 m/s tuulta ja 18 m/s puuskia -mittariemme mukaan saatiin nauttia 18-21 m/s tuulesta puuskien käydessä jopa yli 25 m/s. Tämä myötätuuli yhdistettynä vastavirtaan Hollannin edustalla tarjosi mahdollisuudet surffata alas aaltoja ja reippaalla nopeudella. GSP näytti isoja lukuja, isoimmillaan venenopeus oli 27,2 solmua eli hieman yli 50 km/h.

Reipas tuuli tuli nopeasti ja osittain yllättäen. Päivitettyjen ennusteiden mukaan tuuli myös tyyntyisi täysin muutamien tuntien kuluttua, kuten myös kävi. Breskensiin Hollantiin landattiin hieman yli aamukuuden ja lopullinen palautumisjako saattoi alkaa. Matkaa purjehdittiin yli tuhat mailia ja sydän löi miljoona kertaa.

Lepovuorossa pitää nukkua. Meripunkka on hyvin tuulettuva ja turvallisesti kaikkiin keliolosuhteisiin säädettävä vuode merimiehelle.

Negatiivinen voimavara: miten voit varautua ja välttää uupumisen?

Ajosykkeen alentaminen mahdollisuuksien mukaan ruokailujen ajaksi ja mahdollisimman pitkälle yöaikaan (esimerkiksi purjeiden pienentäminen tai vähemmän aggressiivinen purjeiden lisäys)
Eläminen kiinni vahtivuoroissa – pidä ruokatauot ja lepohetket sekä nuku kun työvuorolistassa näin on merkattu
Luotettava ja toimintavarma vene, joka pienentää meriolosuhteissa tehtävän huoltotyön ja määrää
Henkilökohtaiset varusteet ja pukeutuminen – pukeudu lämpimästi, laita ulkovaatteet tuulettumaan tai kuivumaan lepohetkien ajaksi
Nestettä ja ravintoa riittävästi ja säännöllisesti
Meripahoinvointiin tarkoitettuja lääkkeitä ajoissa toimintavarmuuden turvaamiseksi
Monipuolinen urheilu, hyvä peruskunto ja kropan elopaino aisoissa

Kiinnostaako sinuakin tietää, miten hyvin palaudut?

Firstbeat Life -palvelu tarjoaa lähes laboratoriotarkkaa dataa ja yksilöllisiä oivalluksia tasapainon löytämiseksi. Tutustu lisää ja jaa linkki työnantajallesi.