Tiedätkö, miten työympäristö vaikuttaa työkykyysi ja hyvinvointiisi?

Nykyajan työelämälle ominaiset kiire ja stressi hiipivät yhä useamman ihmisen vapaa-ajalle. Selkeän rajan vetäminen työn ja vapaa-ajan välille on kieltämättä vaikeaa, kun sähköposteihin on niin ”helppoa ja nopeaa” vastata vaikka kassajonosta tai kampaajan tuolista käsin. Työpuhelin on usein mukana oleva seuralainen myös lounastauolla, joka menettää samalla merkityksensä stressireaktion katkaisevana palauttavana puolituntisena. Eikä haittaa, vaikka kalenteri olisi jo valmiiksi ääriään myöten täynnä – ainahan sitä voi ottaa nopean online-palaverin tai puhelun kahvilassa tai ratikassa. Ympärillä olevan melun suodattaminen samalla, kun yrittää varmistaa, etteivät kanssaolijat tai -matkustajat kuule mitään arkaluonteisia tietoja, on sekin oma taitolajinsa.

Etätyön ja teknologian tuomat joustot ja mahdollisuudet ovat ehdottomasti hyviä juttuja, mutta niiden kanssa on helppo vetää överiksi. Tasapainoisen elämän saavuttamiseksi on osattava tietoisesti vetää rajat työn, taukojen ja vapaa-ajan välille. Se ei ole aina helppoa, mutta suunnitelmallisuudella ja pienellä vaivannäöllä pääsee jo pitkälle.

Ergonominen, hyvin suunniteltu työympäristö lisää hyvinvointia

Co-working-tila on erinomainen vaihtoehto liikkuvan työn tekijöille tai niille, joilla ei ole omaa työhuonetta. Firstbeat oli mukana tutkimassa työympäristön vaikutusta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin UMA Workspace -työtiloissa Helsingissä. Pienen pilottiryhmän tutkimuksessa vertailtiin osallistujien Hyvinvointianalyysin tuloksia kahdelta kolmen päivän mittausjaksolta: ensin normaalissa olosuhteissa ilman työhyvinvointiin panostamista, ja sitten UMA-työtiloissa työhyvinvointia tukevien tapojen ja apuvälineiden voimin. Fysiologisesti tuloksissa ei ollut nähtävissä radikaaleja eroavaisuuksia, mutta subjektiivisesti mitattuna osallistujat raportoivat olevansa vähemmän stressaantuneita ja nukkuvansa paremmin toisella mittausjaksolla eli UMA-työtiloissa työskennellessään. Merkittävää oli myös se, että suunnitellut palautumishetket näkyivät palauttavina myös tuloksissa (kuva 1).

Kuva 1. Esimerkkejä osallistujien suunnitteluista palauttavista hetkistä. Lyhyet palautumishetket päivän aikana antavat lisäenergiaa myös vapaa-ajalle ja edistävät hyvää yöunta.

Oli myös hienoa nähdä UMA Workspace -tilojen luovia ratkaisua hyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseksi – omaa työrauhaa saa halutessaan niin äänieristetyissä puhelinkopeissa kuin pienissä kokoushuoneissa. Ergonomiset työpisteet vähentävät työn kuormitusta sekä muuntojoustavat työtilat ja inspiroiva sisustus lisäävät työniloa. Junaa odotellessani huomasin, että työskentely näissä rauhallisissa tiloissa oli huomattavasti miellyttävämpää kuin täynnä olevassa kahvilassa tai meluisassa rautatieaseman aulassa.

Kuva 2. Esimerkki hyvin suunnitellusta, muunneltavasta coworking-tilasta UMA Workspace Teurastamolta Helsingistä.

Avotoimiston melu on todellinen terveysriski

Tutkimusten mukaan melu on avokonttoreissa työskenteleville merkittävä häiriötekijä, joka aiheuttaa myös tuntuvia kustannuksia hukkaan menetetyn työajan, työtehokkuuden vähenemisen ja keskeytysten muodossa. Taustamelun ja jatkuvien ärsykkeiden on todettu olevan yhteydessä mm. kognitiivisen suorituskyvyn heikkenemiseen ja kohonneisiin stressitasoihin. Liiallinen tai liian pitkään jatkunut stressi taas on todellinen riskitekijä niin työkyvylle kuin kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille.

Hyvinvointianalyysi konkretisoi selkeästi avokonttorin meluhaittoja (kuva 3). Hyvinvointianalyysin tuloksissa näkyy, kuinka erään yritysjohtajan työpäivä näyttäytyi stressiä kuvaavana punaisena värinä lukuun ottamatta alkuillan tunteja (klo 17–19), jolloin muu toimiston väki oli jo lähtenyt kotiin. Kyseinen yritysjohtaja koki avotoimistossa työskentelyn erittäin stressaavana, ja päättikin tulokset nähtyään tehdä mahdollisuuksien mukaan etätöitä tai tulla myöhemmin töihin ja viipyä pidempään muiden lähdettyä.

Kuva 3. Hyvinvointianalyysista näkyy selvästi hiljaisen työympäristön vaikutus yritysjohtajan palautumiseen.

Avotoimiston äänet ja ärsykkeet eivät toki vaikuta kaikkiin samalla tavalla, mutta on tärkeää tunnistaa omat stressitekijät tarvittavien muutosten tekemiseksi. Avoimessa työympäristössä tulisi olla hiljaisia puhelinkoppeja ja neuvotteluhuoneita, samoin kuin rauhallisia taukotiloja työn tuottavuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Terveelliseen työympäristöön kuuluvat myös säännölliset, palauttavat tauot, joiden vaikutus näkyy ja tuntuu paitsi Hyvinvointianalyysin myös yrityksen tuloksessa.

Lue myös Tiinan alkuperäinen, englanninkielinen blogi.

Kansikuva: UMA Workspace Teurastamo, Helsinki.

Ratkaistaan yhdessä yrityksesi haasteita hyvinvoinnin ja työkyvyn kehittämiseksi! Me autamme sinua ennakoimaan, johtamaan tiedolla ja tekemään tulosta.