Tiesitkö, että 50-vuotias voi olla kaksikymppisen kunnossa? Hän voi tosin olla myös kuin seitsemänkymppinen – ainakin jos arvioidaan kestävyyskuntoa ja maksimaalista hapenottoa.
Maksimaalista hapenottoa (VO2max) pidetään parhaana aerobisen eli kestävyyskunnon mittarina. Mitä suurempi VO2max, sitä enemmän happea elimistö pystyy käyttämään hyväkseen, ja sitä paremmassa kunnossa ihminen on – ja sitä nuorempi on hänen kuntoikänsä.
Nuorennu kuntoilemalla!
Maksimaalinen hapenotto laskee iän myötä: kuntohuippu saavutetaan yleensä parikymppisenä, ja viimeistään kolmekymppisenä VO2max alkaa laskea, noin 1 prosentilla joka vuosi. Ei kuitenkaan ole syytä vaipua epätoivoon, sillä jokainen voi parantaa omaa hapenottokykyään ja taistella aikaa vastaan!
Eikä homma ole edes kovin hankalaa: täytyy vain kuntoilla tarpeeksi. Säännöllinen ja tarpeeksi tehokas kestävyysliikunta kasvattaa hapenottokykyä, kun taas vähäinen liikunta ja passiivinen elämäntyyli heikentävät sitä. Kun maksimaalista hapenottokykyä verrataan ikäryhmittäin, nähdään tuottavatko treenit tulosta ja minkä ikäisen kunnossa ihminen todella on.
Mikäli VO2max on heikompi kuin samanikäisillä keskimäärin, on kuntoikä todellista ikää vanhempi. Jos taas on hyvässä aerobisessa kunnossa, voi kuntoikä olla vuosikymmeniäkin todellista ikää nuorempi. 30-vuotias voi siis olla kunnoltaan kuin 20-vuotias tai 79-vuotias, riippuen hänen VO2maxistaan.
Koska VO2max ilmaistaan yleensä millilitroina painokiloa kohden minuutissa, se ei välttämättä ole helpoin suure ymmärtää. Niinpä Firstbeat loi Kuntoikä-ominaisuuden (Fitness Age), joka kääntää maksimaalisen hapenottokyvyn ikävuosiksi ja helpottaa todellisen kuntotason hahmottamista.
Hyvä kunto tuo lisää elinvuosia!
On tietenkin kiva kuulla olevansa ”kaksikymppisen kunnossa”, jos todellisuudessa on jo yli kolmekymppinen. Kuntoikä ei kuitenkaan ole vain kavereille kerskailua varten. Sillä voi oikeasti olla merkittävää vaikutusta elämääsi ja sen pituuteen.
Korkea VO2max – eli alhainen kuntoikä – vähentää vaaraa sairastua moniin sairauksiin, kuten kohonnut verenpaine, tyypin 2 diabetes, metabolinen oireyhtymä ja erilaiset sydän- ja verenkiertosairaudet. Maksimaalisen hapenottokyvyn avulla voidaan ennustaa ennenaikaista kuolemaa jopa paremmin kuin monen muun riskitekijän, kuten ylipainon, tupakoinnin tai korkean kolesterolin avulla.
Kuntoikä saattaa siis lopulta kertoa paljon enemmän odotettavissa olevista elinvuosista kuin todellinen kalenteri-ikä!
Miten siis voi löytää nuoruuden lähteen?
Kuntoilemalla säännöllisesti ja tekemällä tarpeeksi intensiivisiä kestävyysharjoituksia. Ihan hitaalla hissuttelulla maksimaalinen hapenottokyky ei kehity!
Haluatko tietää oman kuntoikäsi sekä kehittää omaa hyvinvointiasi?
Firstbeat Life -palvelu tarjoaa lähes laboratoriotarkkaa dataa ja yksilöllisiä oivalluksia tasapainon löytämiseksi. Tutustu lisää ja jaa linkki työnantajallesi.
Lisää artikkeleita
Tämä on helpoin tapa saada asiakkaasi kuntotaso selville luotettavasti
Oli kyseessä sitten uusi tai jo pidempään palveluitasi hyödyntänyt asiakas, on tärkeää, että sinulla on todenmukainen käsitys hänen kulloisestakin kuntotasostaan – ja nyt puhutaan nimenomaan aerobisesta kunnosta eli maksimaalisesta hapenottokyvystä…
Satu TuominenHyvinvointiasiantuntija, Firstbeat
Liikutko sopivasti kuntoosi nähden?
Kuten tiedämme, fyysisellä kunnolla on vahva yhteys terveyteen: jo 10 % parannus kunnossa voi tuoda jopa 10 elinvoimaista lisävuotta*. Mutta tiesitkö, että fyysisellä kunnolla on myös iso vaikutus palautumiseen? Fyysisesti aktiiviset…
Satu TuominenHyvinvointiasiantuntija, Firstbeat
Fyysisesti kuormittavassa työssä tekniikalla, tauottamisella ja fyysisellä kunnolla on väliä – Mietteitä rakennustyömaalta
Vaikka teollistumisen ja teknologisoitumisen myötä raskas fyysinen työ on Suomessa ja muualla maailmassa vähentynyt, on edelleen runsaasti töitä ja ammatteja, joissa isoja lihasryhmiä sekä hyvin toimivaa hengitys- ja verenkiertoelimistöä tarvitaan…
Jaakko KotisaariHyvinvointiasiantuntija, Firstbeat