Terveyden mittaamisen ihanuus ja viheliäisyys

Mittaaminen ja vaikuttavuuden todentaminen. Siinä on kaksi työelämässä vahvasti esillä olevaa termiä. Kyse voi olla esimerkiksi oppimisesta, asiakastyytyväisyydestä tai tuottavuusloikasta – yhteistä näille on, että yrityksen pitää ymmärtää lähtötilanne ja luoda suunnitelma jatkuvalle kehitykselle tai roadmap päämäärän saavuttamiseksi. Kumpikaan näistä ei kuitenkaan riitä, ellei teot konkretisoidu tuloksiksi eli ole todennettavissa. Astetta mutkikkaampaa asioista tekee ihmiset eri taustoilla, eri elämäntilanteilla, eri motivaatiotekijöillä. Diversiteetti on rikkaus, mutta asettaa myös haasteita johtamiselle. Yrityksen strategia ei voi nykymaailmassa toteutua ilman toimintakykyisiä ihmisiä, vaikka tekoäly ja koneoppiminen ovatkin kehittymässä huimaa vauhtia.

On selvää, että ihmiset tekevät muutoksen ja luovat arvon yrityksissä. Näemme oleellisen tärkeänä varmistaa ja vaikuttaa siihen, että työntekijöillä on voimavaroja kiinnostua yrityksen kehittämisestä ja fiksummasta tavasta tehdä työtä.  Mutta kuten Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan apulaisprofessori Paulus Torkki kirjoitti, maailmassa on monia viheliäisiä kysymyksiä, joihin ei ole selvästi parasta vastausta ja yksi tällainen on terveyden mittaaminen. Soitin tohtorismiehelle kysyäkseni, miten suorituskyvyn ja terveyden mittaaminen hänen mielestään hyödyttää yritystä. Hän vastasi näin:

”Tuloksellisuus lähtee hyvinvoivista ja terveistä työntekijöistä. Vaikka näitä ei tosiaan koskaan voikaan täydellisesti mitata, on useita indikaattoreita, jotka ennakoivat terveyden kehittymistä, työkykyä ja myös tuottavuutta. Mielestäni jokaisen menestyvän organisaation tulisi panostaa työhyvinvointiin ja olla perillä työntekijöidensä tilasta, vaikka siihen saattaa vaikuttaa myös työn ulkopuoliset tekijät. Jos reagoidaan vasta sairaspoissaolojen ilmetessä, ollaan myöhässä.”

Tästä olen samaan mieltä Torkin kanssa.

Tieto lisää ymmärrystä ja ymmärrys toimintaa

Näemme tässä muutamia eri näkökulmia. Tutkimustemme ja datan mukaan mittaus toimii katalysaattorina yksilölle. Kun pääsee näkemään itsestään, miten oman arjen valinnat vaikuttavat palautumiseen ja kuormituksen sietokykyyn, tulee myös tehtyä tietoisia valintoja hyvän tilanteen ylläpitämiseksi tai huolestuttavan tilanteen muuttamiseksi. Tieto siis lisää ymmärrystä ja ymmärrys toimintaa.

Toisaalta tiedostamme, että työntekijöiden hyvinvoinnilla on merkitystä yritykselle usein vasta siinä vaiheessa, kun se kanavoituu yrityksessä näkyväksi asiaksi; joustavan ja rakentavan yhteistyön tekemiseksi, muutoksen sietämiseksi paremmin, poissaolojen vähenemiseksi, ja niin edelleen. Pelkkä mittaaminen ei vielä riitä asioiden muuttumiseen, vaan muutos vaatii tekoja. Tekoja yrityksen toimesta ja tekoja yksilön toimesta. Näin saadaan askel kerrallaan yritystä eteenpäin vievä prosessi, jossa ajavana voimana on hyvinvoivan henkilöstön sitoutuminen yhteisiin päämääriin.

Firstbeat-mittausta voi käyttää lisäksi yrityksen kehittämisen työkaluna. Työntekijöiden tekemät mittaukset antavat lähtötiedot esimerkiksi siitä, onko asiat balanssissa, onko työpäivän aikana kuormituksen lisäksi myös palauttavia hetkiä, onko työ liian kuormittavaa kuntotasoon nähden tai onko työpäivän aikana liian vähän liikettä stressin käsittelyyn. Stressi ei ole paha asia, vaan sitä tarvitaan asioiden aikaansaamiseen. Liiallisella stressillä sen sijaan on negatiivisia vaikutuksia terveyteen ja aikaansaavuus kärsii. On kiistatonta, että kaikkea ei ole järkevää oppia kantapään kautta ja ennakointi työhyvinvointiasioissa säästää työnantajalle pitkän pennin.

Perehdy ryhmätason tuloksiin ja kohdista toimenpiteet oikein.

Yrityksellä on mahdollisesti hypoteesi eli ehdotettu selitys ilmiölle koskien nykytilaa. Esimerkiksi, miksi sairauspoissaolot ovat kasvaneet, miksi vaihtuvuus on kasvanut, miksi työntekijät enenevissä määrin ”käyvät vain töissä” tai vastaavaa. Firstbeat-mittausta voi hyödyntää hypoteesien testaamisessa. Osaavan kumppanimme perehtyessä työntekijöiden mittausdataan yritys voi saada oleellisen tärkeää tietoa työn ja työpäivän vaikutuksista henkilöstön stressitasapainoon ja kokonaiskuormitukseen. Lisäksi mittaus voi tuoda esiin haasteita nukkumisessa, liikunnassa tai vaikka syömisessä – elämän osa-alueissa, joihin työnantaja ei työpäivän aikana pysty juurikaan vaikuttamaan.