Sympaattinen ja parasympaattinen hermosto – kehon kaasu ja jarru

Kimi Räikkönen odottaa paalupaikalla lähtövalon vaihtumista vihreäksi. Voittaakseen kilpailun hänen on tehtävä ajon aikana toistuvasti onnistuneita ratkaisuja, tiedettävä milloin painaa kaasua ja milloin jarruttaa. Turhan herkkä kaasujalka voi pilata kisan hyvinkin nopeasti.

Kaasun ja jarrun järkevä käyttö on yhtä lailla tärkeää omassa elämässämme hyvinvoinnin ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Näiden kahden polkimen virkaa kehossamme toimittavat sympaattinen ja parasympaattinen hermosto. Sympaattinen hermosto kiihdyttää ja parasympaattinen hermosto rauhoittaa menoamme.

Sympaattinen hermosto nostaa vireystilaa

Sympaattinen hermosto auttaa meitä toimimaan tehokkaasti ja saamaan tarvittavat asiat tehdyksi. Elimistön kaasun eli sympaattisen hermoston aktivoituessa verenpaine, syke ja hengitystiheys nousevat, jolloin energiantuotanto tehostuu ja suorituskyky paranee. Tämä tapahtumasarja on elimistön stressireaktio, eikä se ole mitenkään vaarallista, vaan pikemminkin kaiken toiminnan edellytys. Kaasua saa siis painaa huoletta, mutta myös jarrua pitää osata käyttää taitavasti.

Koska sympaattisen hermoston aktivoituminen kuluttaa energiaa, on välttämätöntä tankata energiavarastoja ja antaa elimistön palautua. Muutoin on riskinä jäädä radalle tai suistua kokonaan ulos liian kovan vauhdin seurauksena. Sympaattisen aktiivisuuden jatkuessa korkeana liian pitkään ilman riittävää jarrutusta elimistöön kehittyy haitallinen stressitila ja kaasu voi hirttää kiinni.

Parasympaattinen hermosto auttaa palautumaan

Parasympaattinen hermosto rauhoittaa elimistön toimintoja ja palauttaa sen toiminnan jälkeen tasapainotilaan. Parasympaattisen aktiivisuuden lisääntyminen alentaa sydämen sykettä, rauhoittaa hengitystä ja lisää sykevaihtelua. Normaalisti parasympaattinen hermosto aktivoituu levossa, mutta aina näin ei käy.

Tilanne, jossa yrittää rentoutua, mutta mitään ei tapahdu, on varmasti kaikille tuttu. Sydän tykyttää ja ajatukset pyörivät samaa rataa eikä nukkuminenkaan tunnu palauttavan. Kimi Räikkösen työ on oikeastaan aika helppoa – hänen tarvitsee vain painaa jarrua ja vauhti hidastuu. Miten oma, parasympaattisessa hermostossa sijaitseva jarrumme sitten oikein toimii?

Vagushermo – kehomme jarrupoljin

Sympaattinen ja parasympaattinen hermosto ovat osa autonomista eli tahdosta riippumatonta hermostoa, ja siksi pelkkä tahto ei riitä aktivoimaan palautumista. Parasympaattisen hermoston tärkein hermo on vagushermo eli kymmenes aivohermo. Normaalisti vagushermo aktivoituu esimerkiksi unen ja rentoutumisen aikana, mutta aivan kuten autoissa, omastakin jarrustamme täytyy huolehtia, jotta se toimii tarkoituksenmukaisesti.

Tärkeintä jarruhuoltoa on riittävä, säännöllinen ja laadukas uni. Hyvää, palauttavaa unta ei voi korvata mitenkään. Tärkeää on myös terveellinen ravitsemus. Ilman riittävää ja laadukasta ravintoa keho ei palaudu, aivan kuin autonkin liike loppuu ilman polttoainetta.

Hyvä fyysinen kunto tukee parasympaattisen hermoston toimintaa. Hyväkuntoinen sydän reagoi tehokkaasti niin kaasun kuin jarrun painamiseen. Lisäksi esimerkiksi erilaiset rentoutusharjoitukset, mukavat harrastukset sekä nauraminen ja kosketus aktivoivat tehokkaasti jarrupoljinta. Kylmällä vedellä on niin ikään sama vaikutus. Laita siis jarru hetkeksi pohjaan ja pulahda vaikka virkistävälle uinnille!

Tarvitsetko apua niiden hetkien tunnistamisessa, jolloin olisi hyvä hidastaa ja palautua?

Firstbeat Life -palvelu tarjoaa lähes laboratoriotarkkaa dataa ja yksilöllisiä oivalluksia tasapainon löytämiseksi. Tutustu lisää ja jaa linkki työnantajallesi.