Perinteisesti stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät. Lauseessa on useita termejä, joilla kaikilla on negatiivinen sivumaku. Vai miltä omassa mielessäsi maistuvat sanat haasteet, vaatimukset, voimavarojen tiukkuus tai ylittyminen?
Omia tuntemuksia arvioidessa tai kiirettä valitellessa helposti unohtuu, ettei stressi ole vain jotain ikävää, joka tulee poistaa, vaan äärimmäisen hyödyllinen katalysaattori ja liikkeelle paneva voima. Stressi kuuluu elämään ja toisinaan sitä on jokaisella paljon. Firstbeatin tietokannan mukaan tälläkin hetkellä noin puolet ihmisistä kokee olevansa enemmän tai vähemmän stressaantuneita.
Kohonneen stressin määrä ei olekaan vain uhka, vaan kertoo myös elimistömme kyvystä ja sisäisestä potentiaalista reagoida ympärillä oleviin asioihin tasapainon saavuttamiseksi. Esimerkiksi kiireinen työprojekti voi nostaa stressitasot korkealle, mikä auttaa onnistumaan paineen alla. Toki kroonistumisen välttämiseksi palautumista pitää olla pitkällä aikavälillä riittävästi.
Heikoimmillaan tilanne on usein silloin, jos elimistössä ei enää synny stressireaktioita. Jos sisäinen moottorimme on ajettu loppuun, mikään ei tunnu miltään ja liikkeelle lähteminen vaatii suuria ponnistuksia. Äärimmäisissä tilanteissa tarvittavia kiihdytyksen vaihteita ei enää ole, mikä saattaa näkyä Firstbeat-mittauksissakin punaisten stressipalkkien puuttumisena. Mikäli elimistö on jatkuvasti ylirasitustilassa, on syytä kääntyä ammattilaisen puoleen ja selvittää syitä tai piileviä sairauksia reaktioiden taustalla.
Sisäinen puhe voi muuttaa tapaa reagoida stressitilanteissa
Stressi on autonomisen hermostomme luonnollinen reaktio, johon voi myös itse osin vaikuttaa. Stressinhallintaan on tarjolla toinen toistaan eksoottisempia keinoja ja konsteja, joilla kiireen keskellä päätään nostavaa punaista mörköä pyritään pitämään piilossa.
Yleisiä ovat esimerkiksi arjen aikatauluttamiseen ja organisointiin liittyvät menetelmät, mieltä ja kehoa aktivoivat tekniikat sekä rentouttavat ja rauhoittavat lähestymistavat. Välillä taas vannotaan uuden laitteen tai pillerin nimeen. Uudet keinot ja halu ratkaista haasteita ovat hyvä asia.
Lopulta sisäinen puhe ja narratiivi ovat se, jonka kautta luomme maailmankuvaamme ja tilannepäivitystä itsellemme. Stressaantuneena asiat tuntuvat suuremmilta, jolloin omatkin reaktiot saattavat olla ylimitoitettuja todelliseen tilanteeseen nähden. Vaikka tämän kuinka tiedostaisi, voivat rauhallisuus ja positiivisuus olla kaukana omasta toiminnasta.
Jos tähän tarinaan saisi edes hieman armollisuuden vivahteita, olen vakuuttunut, että mielemme ja kehomme tapa reagoida muuttuisi. Mitä jos ei olisikaan aivan pakko? Mitä jos kaikki ei menisikään kuten olen suunnittelut? Mitä jos vähän vähemmänkin riittäisi? Olisiko tilanne tällöin paljon huonompi vai jopa parempi? Miltähän se tuntuisi, jos vain voisi eikä pitäisi?
Unohda tehostaminen – ihan hyvä riittää
Pienetkin muutokset omassa tavassa suhtautua asioihin voivat auttaa näkemään ja kokemaan maailman eri tavalla. Omaan sen verran hedonistisen luonteen, että ajatusmallia on perusteltua aidosti kokeilla nyt kuluvan stressikuukauden aikana.
Lähdetkö mukaan? Yksinkertaisena tavoitteena on, etteivät tähän kuukauteen kuulu sanat:
❌ tehostaa
❌ parantaa tai
❌ maksimoida
Sen sijaan joka asiassa riittävät:
✅ ihan hyvä
✅ sopivasti ja
✅ tänään näin.
Jos ja kun kaikki ei suju niin kuin on suunnitellut, niin murehtimisen ja tuskailun sijaan kerätään opit talteen ja yritetään uudestaan, kun on sen aika. Maailma ei kaadu saati valmistu, vaikka kuinka siltä välillä tuntuisi.
Kun ajatuksille vapauttaa pakolta aikaa ja energiaa, on matka mielekkäämpi kuljettavaksi. Lisäksi stressittömämpi suhtautuminen itseen ja elämään saattaa tarjota monia oppeja, oivalluksia ja ilon hetkiä arjessa, joita laput silmillä sokeasti survominen estäisi näkemästä. Rauhallisempi mieli vaikuttaa myös elimistömme reaktioihin.
Usein stressin hallintaan ja elämäntapoihin liittyvät muutosprojektit tuntuvat työläiltä. Tämä haaste ei ole liian suuri, vaan helppo ja vapauttava testi. Ja jos kuitenkin alkaa ahdistaa, niin onneksi edelleenkään ei ole pakko. Otetaan siis stressi hyötykäyttöön ja laitetaan hyvällä omalla tunnolla rajoittimet päälle, jos vauhti alkaa olla liian luja.
Hallitse stressiä ja palautumista, edistä terveyttäsi. Firstbeat Life -palvelu auttaa ymmärtämään, miten parhaiten edistät kehon ja mielen hyvinvointia juuri sinulle sopivalla tavalla sekä löydät tasapainon kuormituksen ja levon välillä. Tutustu Firstbeat Lifeen.
Lisää artikkeleita
Kohti parempaa unta: Miten hormonit, päivänvalo ja aktiivisuus vaikuttavat unen laatuun?
Keväällä päivänvalo lisääntyy vauhdilla ja kellot käännetään kesäaikaan, minkä myötä omien nukkumisrutiinien tarkastelu voi olla ajankohtaista. Usein jo muutamalla pienellä muutoksella voit parantaa unta ja yön aikaista palautumista merkittävästi. Unen…
Työkyvyn vaihtelu – miten työnantajan kannattaa huomioida tämä ja reagoida muutoksiin?
Työkyky ei pysy samalla tasolla vuodesta tai kuukaudesta toiseen. Asiantuntijamme Riikka Nahkamäki kertoo, mitkä tekijät aiheuttavat syklistä vaihtelua ja miten laskenut työkyky voidaan saada nousuun.
Mikä erottaa Firstbeat Lifen älykelloista ja muista kuluttajalaitteista?
Kuluttajille on nykyään tarjolla valtavasti erilaisia hyvinvointia ja aktiivisuutta tukevia laitteita. Miten ne eroavat ammattitason Firstbeat Life terveys- ja hyvinvointiratkaisusta? Mitä hyötyjä eri ratkaisut tarjoavat?