UKK-instituutti julkaisi lokakuussa 2019 uuden aikuisten liikkumisen suosituksen, jossa korostetaan reippaan ja rasittavan liikkumisen sekä lihaskuntoharjoittelun lisäksi nyt myös kevyempää liikuskelua. Kevyttä liikuskelua tulisi olla mahdollisimman usein, paikallaanoloa tauottaa aina kun mahdollista sekä huolehtia riittävän palauttavasta unesta. Päivitetty suositus otettiin Firstbeatilla iloisesti vastaan, sillä suositus on helposti lähestyttävä ja armollinen erityisesti ei-liikunnallisille ihmisille. Valtioneuvoston ja UKK-instituutin tekemän selvityksen mukaan liikkumattomuuden ja heikon kunnon aiheuttamat yhteiskunnalliset vuotuiset kustannukset Suomessa ovat jopa 3 200–7 500 miljoonaa euroa. Siksi meidän tulisikin motivoida juuri vähiten liikkuvia ja heikompikuntoisia liikkumaan.
Liikkumista ja liikuskelua – ja laadukasta unta
Uudistetussa suosituksessa puhutaan entisen liikunnan sijaan liikkumisesta ja liikuskelusta, mikä varmasti osaltaan madaltaa henkisesti ei-liikunnallisten ihmisten kynnystä lähteä tavoittelemaan terveydelle riittävää fyysisen aktiivisuuden määrää. Hyvinvointianalyysin palaute- ja valmennuskeskusteluissa törmäämme jatkuvasti ihmisten harhakäsityksiin siitä, että vasta tunnin reippaasta liikuntasuorituksesta olisi hyötyä. Moni jättää liikkumisen sikseen kuvitellessaan, ettei jaksa liikkua riittävästi. Hyvinvointianalyysin tuloksia tarkastellessaan ihmiset yllättyvätkin usein positiivisesti, kuinka he onnistuivat täyttämään liikuntasuositukset ”pelkällä” työmatkaliikunnalla tai vaikkapa pihatöillä. ”Enhän minä edes harrastanut liikuntaa!” on yleinen toteamus. Valmentajina me haluamme muistuttaa, että vaikka hengitys- ja verenkiertoelimistöä on tärkeää kuormittaa myös reippaalla ja rasittavalla liikunnalla, kaikenlaisesta liikkumisesta on hyötyä terveydelle.
Uusi liikkumisen suositus rakentuu riittävän ja palauttavan unen päälle. Hyvinvointianalyysin tulokset kertovat unen palauttavuuden sekä sen, onko liikunnan annostelu optimaalista suhteessa kokonaiskuormitukseen sekä nykyiseen palautumiskykyyn. Liiallinen kuormitus, olipa se fyysistä tai henkistä, heijastuu uneen, ja ilman palauttavaa unta emme jaksa liikkua ja syödä terveellisesti. Siksi liikunnan annostelussa tulisi huomioida myös palautumiskyky. Unen palauttavuuden mittaaminen auttaa näkemään, onko kehossa kapasiteettia liikkua reippaammin vai pitäisikö kuormitusta keventää. Toisaalta hyvä kunto tukee myös hyvää unta ja palautumiskykyä, joten asiantunteva valmennus liikunnan, unen ja ravitsemuksen sopivasta tasapainosta on tärkeää (kuva 1).
Firstbeat Hyvinvointianalyysi tukee liikkumisen suositusta
Hyvinvointianalyysiin uudistettu liikkumisen suositus ei aiheuta muutostarvetta, sillä tähänkin asti liikuntapisteet (0–100 pistettä) ovat huomioineet kevyen liikkumisen, ja sen osalta liikuntapisteiden laskenta on linjassa uuden suosituksen kanssa. Lähitulevaisuuden tuotekehityksessämme tulemme kuitenkin huomioimaan uudistetut termit, jotka tukevat entistä paremmin ihmisten innostamista fyysiseen aktiivisuuteen ja terveellisempiin elintapoihin.
Nuku hyvin arkena ja sunnuntaina Firstbeat Lifen avulla!
Firstbeat Life -palvelu tarjoaa lähes laboratoriotarkkaa dataa ja yksilöllisiä oivalluksia tasapainon löytämiseksi. Tutustu lisää ja jaa linkki työnantajallesi.
Lähteet: UKK-instituutti: Liikkumattomuuden kustannukset.
Lisää artikkeleita
Näin keräät helposti liikuntaminuutteja päivän aikana – TOP 5 vinkit
Liikuntaa ei tarvitse harrastaa pitkäkestoisesti terveyshyötyjen saavuttamiseksi – lyhyet, säännöllisesti toistetut liikuntapätkätkin ovat nimittäin terveydelle eduksi.
Mistä löytää motivaatio liikkumiseen, jos ei jaksa eikä kiinnosta?
Liikunnan aikaansaama ilo ja hyvänolontunne eivät ole kaikille riittäviä motivaattoreita. Mikä motivoi liikkumaan, kun pyykkilautavatsa ei innosta?
Liikutko tarpeeksi? Terveysliikunnalla terveyttä ja elinvoimaisia lisävuosia
Vain pieni osa suomalaisista liikkuu terveyden kannalta riittävästi. Miksi näin on ja miksi liikunnan tuomat terveyshyödyt ovat tavoittelemisen arvoisia?