Ralliauton ratissa ei lepäillä – ”Fyysinen ja henkinen kuormitus on 50/50”

Rallikuskithan vain istuvat autossa ja kääntelevät rattia. Ei se nyt kovin rankkaa voi olla, eihän?

Jyväskylän MM-osakilpailuun jo viidettä kertaa valmistautuva tuusulalainen Teemu Suninen tietää, että autourheilua kohtaan on epäilyjä. Onko se urheilua lainkaan, autothan siinä liikkuvat eivätkä miehet?

”Kartturillani Mikko Markkulalla on ajaessa sykkeet usein yli 170, vaikka hän vain istuu ja lukee. Ehkä sekin kertoo jotain”, 24-vuotias Suninen virnistää.

Myös WRC-kuljettajan itsensä energiankulutus paljastaa, ettei ralliauton ratissa lepäillä. Jyväskylän ralliin valmistaneen yhden testipäivän aikana Sunisella paloi yli 4 600 kcal. Yli yhdeksän tunnin testirupeama Ouninpohjan sorateillä sisälsi paljon ajokilometrejä, mutta myös säätötaukoja. Lukeman perusteella voi arvioida, että kolme täyttä ajopäivää Jyväskylän MM-rallissa kuluttanee M Sport Fordin kuskilta ainakin 14 000 kcal.

Jyväskylän ralli on vieläpä MM-osakilpailuista kevyimpiä, ainakin fyysisesti. Mitä nopeammat tiet, sitä vähemmän tiukkoja mutkia ja nopeita jarrutuksia ja sitä enemmän mennään kaasu pohjassa, kuten Jyväskylässä. Vauhdin noustessa fyysinen rasitus siis ehkä hieman yllättäenkin kevenee – mutta henkinen kuormitus lisääntyy. Suninen arvioi, että henkisen ja fyysisen kuormituksen suhde on rallissa aika lailla 50/50.

”Näkyihän se jo tuossa testipäivän alussakin, että sykkeet olivat koholla jännityksestä”, huomauttaa Suninen, joka piti Jyväskylän testeissä tällä kertaa Garminin Forerunner 645 Music -sykemittaria matkassaan. Päivän korkeimmat sykkeet (164) Suninen kirjauttikin heti testipäivän ensimmäisen puolituntisen aikana. Päivän edetessä jännitys hellitti ja sykkeet pysyttelivät hyvin anaerobisen kynnyksen alapuolella aerobisella alueella.

Teemu Suninen valmistautui Jyväskylän MM-ralliin pitkällä testipäivällä Keski-Suomen sorateillä. Päivä koostui kahdesta noin 4,5 tunnin ajorupeamasta. Heti testipäivän aamuna Sunisen sykkeet olivat korkealla, osittain fyysisestä kuormituksesta, osittain jännityksestä.

Kilpa-autoilu on kestävyyslaji

Myös Firstbeatin anerobinen ja aerobinen harjoitusvaikutus (Training Effect) osoittivat, että ralliauton ajaminen kehittää maksimaalista hapenottoa ja käy aerobisesta harjoituksesta (TE 3.0-4.0), anaerobista vaikutusta pitkillä ajopäivillä ei juuri ole.

Suninen tiedostaa aerobisen kunnon merkityksen ammattilaiskuljettajalle. Ilman hyvää kestävyyskuntoa pitkiä ajopäiviä ei jaksa. Niinpä Sunisen harjoitusohjelmaan kuuluu niin maastopyöräilyä kuin juoksua. Firstbeatin VO2max Fitness Level arvioi Sunisen maksimaalisen hapenoton olevan jo hyvällä tasolla– ei kuitenkaan riittävä kuljettajalle itselleen.

”Kyllä se lähelle oman ikäluokan erinomaisia arvoja pitää saada.”

Kestävyysharjoittelun lisäksi suomalaiskuski harjoittaa koordinaatiotaan, nopeuttaan sekä liikkuvuuttaan ja käy pari kertaa viikossa painonnostotreeneissä. Erityisesti selkä on monelle rallikuljettajalle kompastuskivi.

”Haaveissa on paljon terveitä ajovuosia. Monella kuskilla ja kartturilla on selkä murtunut ihan vain ajamalla, ilman mitään ulosajoa”, Suninen huomauttaa.

Tuusulalaiskuskin harjoittelun jaksottaminen on parantunut huomattavasti sen jälkeen, kun hän sai oman fysiikkavalmentajan. Nyt hän tietää, mitä milloinkin kannattaa treenata: heti kisojen jälkeen ei revitä rankkoja treenejä.

”Ralli tulee näissä asioissa vähän formuloita perässä. Siellähän kaikilla kuljettajilla on jo omat trainerit, jotka pitävät huolta kuskin hyvinvoinnista kokonaisuutena.”

Valvominen vaikuttaa välittömästi

Kokonaisvaltainen hyvinvointi kiinnostaa Sunistakin ja siksi hän selvittikin oman kehonsa olotilaa Firstbeat Hyvinvointianalyysillä Jyväskylän MM-ralliin valmistautuessaan. Suninen aloitti mittauksen päivää ennen Keski-Suomen testirupeamaan ja jatkoi sitä vielä testejä seuraavan päivän. Turvavöiden takia hän ei voinut käyttää Bodyguard 2 -mittaria ajaessaan, jolloin mittaukseen tuli pidempi tauko.

Hyvinvointianalyysin tulos kertoi, että isossa kuvassa kaikki on Sunisen kohdalla hyvin, mutta pientä viilaamisen varaa on. Esimerkiksi päivien aikaiseen palautumiseen Suninen voisi kiinnittää jatkossa huomiota. Nyt hänen päiviinsä ei mahtunut käytännössä lainkaan palauttavia hetkiä – vaikka hän luuli muuta.

”Lauantaina makoilin rannalla aamupäivällä ja illalla katselin televisiota. Niidenkään aikana kehoni ei kuitenkaan palautunut. Se yllätti”, Suninen sanoo.

Syy löytynee edellisestä päivästä – ja yöstä. Perjantaina Suninen kaasutteli ensin rankan yli 9 tunnin testisession Keski-Suomen sorateillä, jonka jälkeen hän ajeli kartturinsa kanssa takaisin pääkaupunkiseudulle. Poikkeuksellisesti hän ei kuitenkaan suunnannut suoraan petiin, vaan istui iltaa vanhojen koulukaveriensa kanssa.

”Tuollaista tapaamista ei ollut järjestetty 8 vuoteen, joten halusin käydä moikkaamassa vanhoja tuttuja. Mutta kyllähän se sitten kostautui yöunissa”, Suninen sanoo.

Vaikka Suninen ei nauttinut illan aikana tippaakaan alkoholia, heikensi raskaan päivän jälkeinen valvominen merkittävästi kuljettajan unen laatua. Perjantain ja lauantain välisenä yönä vain 51 % hänen unestaan oli palauttavaa. Kun yöunen pituuskin jäi reiluun kuuteen tuntiin, tuli palautumista vain 3,5 tuntia. Tämä vaikutti luultavasti siihen, että lauantaina keho oli yhä stressitilassa niin rannalla kuin telkkaria katsoessa.

Teemu Sunisen Hyvinvointianalyysistä näkee, miten rankka testipäivä ja sen jälkeinen valvominen heikensi huomattavasti palautumista perjantain ja lauantain välisenä yönä.

Supernukkuja Suninen

Suninen on tiedostanut unen merkityksen jo aiemmin, mutta Hyvinvointianalyysin punaisena kirkuvat käyrät vain vahvistivat hänen ajatuksiaan.

”Uni vaikuttaa kaikkeen, treenaamisesta ruokailuun. Jos on väsynyt, tulee monta asiaa tehtyä vähän sinne päin tai ei lainkaan. Unesta karsiminen on aina jostain muualtakin pois”, sanoo Suninen, joka on huomannut, että hänelle optimimäärä unta on 8,5 tuntia.

Ammatikseen MM-sarjaa kiertävälle kuljettajalle se ei kuitenkaan aina toteudu. Noin puolet vuodesta Suninen pysty elämään ”normaalia arkea” eli harjoittelemaan, syömään ja nukkumaan niin kuin hyväksi näkee. Toinen puoli vuodesta menee kuitenkin enemmän tai vähemmän epämääräisissä olosuhteissa, MM-sarjan osakilpailuissa ympäri maailmaa. Silloin omia tekemisiään ei voi itse sanella.

”Ralliviikot ovat unta vastaan taistelua. Ajopäivän jälkeen haluan äkkiä hotellille, missä teen seuraavaan päivään valmistavia videotöitä niin kauan kuin on viisasta. Sitten kaadun sänkyyn ja nukahdan yleensä heti. Unet jäävät kuitenkin usein 7 tuntiin, mikä on minulle siinä rajoilla. Ajopäivän aikana ei tietenkään väsytä, mutta sunnuntaina, kun on päässyt maaliin, iskee väsymys.”

Sunisen onni on se, että hän on todistetusti supernukkuja: nukahtaa helposti ja unen laatu on pääsääntöisesti hyvä. Tämä kompensoi merkittävästi myös päivän aikaisen palautumisen puutetta.

Rallikuski tarvitsee hyvää kestävyyskuntoa, sillä ajopäivät ovat pitkiä. Hyvä kunto auttaa myös palautumaan ja nukkumaan paremmin. Kuva: Miika Wuorela.

Nytkin tehdyn Hyvinvointianalyysin kaksi muuta yötä menivät mainiosti. Torstaina matkustaminen Keski-Suomeen tosin vähän verotti ja palauttava uni alkoi vasta pari tuntia nukahtamisen jälkeen, mutta kokonaisuutena sitä oli kuitenkin 73 % unesta. Lauantain ja sunnuntain välinen yö taas oli mestarisuoritus: lähes 9 tuntia unta, josta 88 % palauttavaa.

Osa ihmisistä on ”luonnonlahjakkuuksia” nukkumisessa, mutta myös fyysisellä kunnolla on merkitystä. Kestävyyskunto on siis rallikuskille tärkeä paitsi ajosuorituksen, myös palautumisen kannalta. Hyvän kunnon ansiosta Suninenkin selviää rankasta reissuelämästä suhteellisen helpolla.

”Helpottaa huomattavasti rallikuskin elämää, että nukahdan helposti ja nukun hyvin melkein missä vain. Aikaerotkaan eivät suuresti vaikuta minuun”, sanoo Suninen ja muistelee olleensa jopa armeija-aikojensa parhaita nukkujia.

”Intissäkin saimme tehdä Firstbeatin Hyvinvointianalyysin. Unenlaatuni oli yksi porukan parhaista, ainakin TOP-5:ssä”, virnistää Suninen, joka selvästi haluaa sijoittua kärkipaikalle muuallakin kuin ralliteillä.

Oletko kiinnostunut omasta unenlaadustasi sekä unesi palauttavuudesta?

Firstbeat Life -palvelu tarjoaa lähes laboratoriotarkkaa dataa ja yksilöllisiä oivalluksia tasapainon löytämiseksi. Tutustu lisää ja jaa linkki työnantajallesi.