Pari vuotta perusarkea näkyy Sami Jauhojärven kehossa – ”Liikun, kun ehdin”

Ladon rakennusta, laskettelua, mainoksen spiikkaamista, luennoimista ja unikoulua kuopuksen kanssa.

Nopeasti käy selväksi, että Sami ”Musti” Jauhojärven arki on muuttunut melkoisesti sen jälkeen, kun hän ripusti kilpasukset naulaan keväällä 2017.

”Nyt tämä on tällaista tasaista puurtamista”, kiteyttää Jauhojärvi itse.

Parisprintin vuoden 2014 olympiavoittajalla ei ole tekemisen puutetta. Jauhojärvi toimii muun muassa Ylen hiihtoasiantuntijana, käy luennoimassa, valmentamassa ja hoitelee erilaisia PR-hommia ja – mikä tärkeintä – on kolmen lapsen isä.

Sami Jauhojärven työ on nykyään hyvin vaihtelevaa: välillä kierretään tapahtumissa, välillä istutaan tietokoneen ääressä, välillä ohjataan hiihtokoulua.

Huippu-urheilijana päivät menivät täysin kuormituksen ja palautumisen kanssa tasapainoillessa: paljon fyysistä rasitusta, mutta myös huomattavan paljon tietoista palautumista.

”Usein nukuin parinkin tunnin päiväunet, mutta vähintään lepäilin sängyssä tunnin verran silmät kiinni.”

Nyt äärimmäistä rasitusta on ani harvoin, mutta eipä palautumiseenkaan tule enää niin kiinnitettyä huomiota. Päivät saattavat mennä aamusta iltaan touhutessa, mutta liikunnan määrä on hyvin maltillinen.

”Liikun 0-5 kertaa viikossa, sen mitä ehdin. Selkeän tehotreenin taisin tehdä viimeksi viime syksynä”, Jauhojärvi kertoo.

Leposyke noussut, palautumisen laatu heikentynyt

Arjen selkeä muutos näkyy myös kehossa: Jauhojärven leposyke on noussut 10 iskulla ja palautumisen laadusta kertova rMSSD on laskenut jopa 80 ms, mikä tarkoittaa jo huomattavasti vähäisempää sykevälivaihtelua, siis heikompaa palautumista.

Molemmat muutokset kertovat siitä, että viimeisen päälle viilattu kestävyysurheilijan keho on alkanut normalisoitua. Sydämen kammioiden koko ja sitä myöten iskutilavuus on pienentynyt maksimaalisen harjoittelun puutteesta. Myös veriplasman ja punasolujen määrä on luultavasti vähentynyt ja autonomisen hermoston säätely tasaantunut.

Hiihtouran aikana Sami Jauhojärven sykevälivaihtelu oli erittäin suurta. Hänen kehonsa pystyi siis hyvin palautumaan kovastakin kuormituksesta. Urheilu-uran jälkeen palautumisen laatu on luonnollisestikin heikentynyt.
Mutta ennen kuin huhut Sami Jauhojärven rapakunnosta alkavat kiertää, on tärkeä huomauttaa, että meidän tavallisten kuolevaisten joukossa Musti on yhä erinomaisessa iskussa: leposyke on hyvin alhainen ja palautumisen laatu pääosin priimaa.

Kun keho on vuosikymmenten saatossa hiottu kestävyysurheilun kuninkuusluokkaan, ei parissa vuodessa tapahdu romahdusta, etenkään kun elämäntyyli pysyy perusterveellisenä ja tasapainoisena. Vaikka Jauhojärvi ei enää maailman kärkihiihtäjien vauhdissa pysyisikään, ei häntä kannata juoksukisaan haastaa – ainakaan jos inhoaa häviämistä.

Huono yö ei ole katastrofi – edes huippu-urheilijalle

Uransa aikana Jauhojärvi seurasi yön aikaista palautumistaan Firstbeatin sykeanalytiikan avulla vähintään kerran viikossa, mutta sitten mittaaminen jäi. Aika tarkkaan kaksi vuotta uran loppumisen jälkeen tehdyn Hyvinvointianalyysin tulokset olivat siis Jauhojärvelle itselleenkin yllätys – tavallaan.

”Ihmehän se olisi, jos muutoksia ei tapahtuisi, kun arki on ihan erilaista nyt.”

Firstbeat Hyvinvointianalyysi näyttää, miten Sami Jauhojärven yöuni on yhä hyvin palauttavaa. Päivään mahtuu monenmoista puuhaa mainosten spiikkaamisesta, autoiluun ja hiihtokoulun pitämiseen, mutta palautuminen alkaa kuitenkin heti nukahtamisen jälkeen.

Suurin yksittäinen yllätys kolmen vuorokauden mittaustuloksissa oli, miten palauttavaa eräänkin mitatun yön uni oli, vaikka Jauhojärven oma kokemus oli toinen.

”Tuntui, että nukuin huonosti, ja lapsikin tuli viereen pyörimään.”

Vaikka Jauhojärvi muistaa heräilleensäkin yön aikana, puksutti hänen hermostonsa pääosin palauttavassa tilassa, muutamaa punaista hetkeä lukuun ottamatta. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten hyväkuntoinen ja tasapainossa oleva keho ei ihan pienestä hätkähdä. Suuren sykevälivaihtelun avulla elimistö mukautuu paremmin pieniin häiriötekijöihin.

”Jo uran aikana sitä oppi, ettei pari huonoa yötä vielä keikauta venettä mihinkään. Jos viikon verran meni huonommin, niin alkoi näkymään.”

Aina oma kokemus ei vastaa kehon reaktioita. Sami Jauhojärvi nukkui mielestään huonosti, mutta todellisuudessa keho palautui ihan hyvin. Aamupäivällä tehty rankempi treeni taas vaikutti niin, ettei keho palautunut lyhyiden päivätorkkujenkaan aikana.

Rytmitystä rennommalla otteella

Välillä huippuhiihtäjän huonot unet olivat myös ”suunniteltuja”.

Kun Jauhojärven uran aikaisia yömittauksia katsoo, näkee selvästi, että syksyisin mittauskäyrässä on poikkeuksellisen paljon punaista – palautuminen on siis ollut heikompaa. Kun koko kesä oli treenattu määrällisesti paljon ja syksyä kohti tehot alkoivat nousta, se ei voinut olla näkymättä.

”Jos ei mitään ongelmia palautumisessa olisi ollut, ei olisi treenattu tarpeeksi kovaa – eikä olisi tullut menestystä”, olympiakullan lisäksi kolmesti MM-pronssille hiihtänyt Jauhojärvi huomauttaa.

Kovan kuormituksen jälkeen piti vain huolehtia palautumisesta, jotta keho herkistyi kilpakaudelle. Samankaltaista rytmitystä Musti tavallaan noudattaa yhä, perheellisen yrittäjän arjessaan – vaikkakin huomattavasti rennommalla otteella.

”Välillä on kuormittavia päiviä ja viikkoa. Sitten otetaan taas jonkin aikaa iisimmin. Isossa kuvassa arjen tasapaino on mielestäni juuri sopiva.”

Haluatko sinäkin tietää millainen palautumisen tasapaino sinulla on arjessasi?

Firstbeat Life -palvelu tarjoaa lähes laboratoriotarkkaa dataa ja yksilöllisiä oivalluksia tasapainon löytämiseksi. Tutustu lisää, ota yhteyttä kumppaneihimme tai jaa linkki työnantajallesi.