Näin meillä Firstbeatilla voidaan: Poikkeusarki lisännyt palautumista ja vähentänyt liikkumista

Kohta siitä on jo kaksi kuukautta, kun koronan aiheuttamat poikkeusolot paukahtivat päälle ja muuttivat merkittävästi kaikkien arkea, myös meillä Firstbeatilla.
Vaikka meillä on jo aiemmin totuttu virtuaalipalavereihin – kiitos useissa maissa ja kaupungeissa sijaitsevien työntekijöiden – ja etätöihin on suhtauduttu kannustavasti, on muutos silti ollut suuri. Jyväskylän keskustassa sijaitsevassa päämajassamme on nyt hiiren hiljaista, kun vielä maaliskuun alussa siellä pulisi päivittäin yli sata firstbeatilaista.

Miten poikkeusarki on vaikuttanut meihin? Vastaus löytyy mittaamalla, joten meillä iskettiin toki mittarit rintaan ja selvitettiin. Näin meillä nyt voidaan:

Lähes kaksi tuntia enemmän palautumista vuorokaudessa

Palautumisen osuus on noussut kaikilla osa-alueilla melko tasaisesti, niin työaikana, vapaa-aikana kuin yölläkin. Keskimäärin reilut puoli tuntia enemmän palautumista joka sektorilla.

Asiantuntijamme Jaakko Kotisaaren kommentti:
”Työnkuvan muutos ei monella ole ollut järisyttävän suuri. Lisäksi monella meistä ei vielä ole lapsia, joten kotona voi keskittyä töihin. Vapaa-ajalla on ollut enemmän aikaa rauhoittumiselle. Joidenkin kohdalla työpäivän aikainen palautuminen on kasvanut niin merkittävästi, että vaarana on jopa pieni tylsistyminen, eli boreout. Hetkellisesti tylsistymisessä ei ole mitään pahaa – päinvastoin – mutta pitemmän päälle jatkuessaan sekin voi kääntyä stressitekijäksi.”

Nukumme enemmän ja paremmin

Yöunen pituus on kasvanut keskimäärin parikymmentä minuuttia. Nyt myös palaudumme hieman paremmin yön aikana, keskimäärin yön aikaisen palautumisen laatu on noussut 5 %.

Jaakon kommentti:
”Moni voi nukkua pidempään, kun työmatkat ovat jääneet pois ja iltaisin ehtii aiemmin petiin, kun menot on karsittu. On hienoa huomata, että nyt myös nukumme laadukkaammin eli illat osataan rauhoittaa ja valmistella kehoa ja mieltä yöunia kohti.”

Osa meistä on passivoitunut

Etenkin osalla meistä poikkeustila on aiheuttanut passivoitumista: ennen koronaa vain 5 % meistä ei liikkunut juuri lainkaan, nyt peräti neljäsosalla treenit ovat jääneet vähiin. Poikkeusarkenakin lähes puolet meistä liikkuu terveyden kannalta riittävästi ja kolmasosa huomattavasti enemmän.

Jaakon kommentti:
”Työmatkaliikunta on nyt jäänyt pois, ja kotona askelia tulee vähemmän kuin sokkeloisella toimistollamme. Meillä on paljon joukkueurheilun ja ryhmäliikunnan ystäviä, mikä on varmasti vähentänyt liikkumista. Hetkellisesti liikunnan määrän ja intensiteetin vähenemisestä ei ole haittaa, mutta 1-2 kuukauden päästä passiivisuus alkaa jo vaikuttaa kestävyyskuntoon. Nyt olisikin tärkeä löytää liikunnan ilo rajoitusten sallimista liikuntamuodoista.”

Koemme enemmän stressiä

Vaikka kehomme palautuu nyt paremmin kuin ennen koronaa ja stressireaktioiden määrä on vähäisempi, koemme ajan stressaavammaksi kuin ennen. Koettu stressi on noussut yli 10 prosenttiyksikköä aiempiin mittauksiin verrattuna ja peräti 28 % meistä tuntee olonsa stressaantuneeksi.

Jaakon kommentti:
”Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten koettu stressi ei ole aina linjassa fysiologisen stressireaktion kanssa. Me Firstbeatilla emme ole immuuneita poikkeustilan aiheuttamille terveys- ja taloushuolille, mutta olemme pääosin hyväkuntoisia ja osaamme huolehtia hyvinvoinnista, joten kehomme kestää henkistä kuormitusta ja epävarmuutta suhteellisen hyvin.”

Jokainen on yksilö, meilläkin

Edellä esitetyt löydökset ovat tietenkin keskiarvoistuksia ja yleistyksiä henkilöstöstämme. Meillä, kuten muillakin työpaikoilla, on kyse yksilöistä. Jokaisen tausta ja arki on erilaista ja jokainen reagoi poikkeustilaan eri lailla. Joillekin ”korona-arki” sopii paremmin, joillekin huonommin. Tässä pari esimerkkiä.

Sanna, tuotekehitys:
”Mittaustulokseni ovat parantuneet ja palautumista on enemmän. Olen luonteeltani hieman introvertti, joten etätyö antaa tietynlaista rauhaa tekemiseen ja keskittyminen on kotona helpompaa.”

Timo, myynti:
”Mittaustulokseni ovat karua luettavaa: punainen loistaa kuin paloauto, eikä palauttavaa vihreää näy juuri edes öissä. Normaalisti arkeni on täynnä vuorovaikutusta ja myyntitapaamisia, ja niiden äkillinen katoaminen ei sovi kaltaiselleni ulospäinsuuntautuneelle ihmiselle. Juuri ennen koronaa arkeni muuttui muutenkin, kun muutin yhteen puolisoni ja hänen lastensa kanssa. Uusi arki etäkouluineen vaatii selvästi vielä veronsa ja pitäisi löytää niitä palautumiskeinoja itselle. ”

Myynnissä työskentelevän Timon arki on mennyt monella tapaa uusiksi tänä keväänä – ja se näkyy mittauksissa. Palautumiseen ei ole vielä löytynyt aikaa, eikä keinoja.

Olemme nuoria ja hyväkuntoisia

Vaikka jokainen työpaikka muodostuu yksilöistä, on keskiarvoilla ja ”isolla kuvalla” ehdottomasti paikkansa. Omista mittaustuloksista on hyötyä ihmiselle itselleen: niiden avulla hän näkee, miten juuri hänen kehonsa reagoi, mitkä tekijät kuormittavat ja palauttavat ja mihin asioihin olisi syytä kiinnittää huomiota.

Työnantaja taas ei koskaan saa tietää kenenkään yksilöllisiä tuloksia, mutta on tärkeää, että työnantajalla on käsitys siitä, miten työntekijät voivat. Tässä anonyymi, ryhmä- ja organisaatiotason mittausdata on kullanarvoista.

Meillä Firstbeatilla työntekijät ovat tavallista nuorempia (keskiarvo n. 32 v), ja moni on myös lapseton. Toki meille hakeutuu töihin ihmisiä, joita hyvinvointi, terveys ja liikunta lähtökohtaisesti kiinnostavat, minkä takia meillä on myös huomattavasti tavallista hyväkuntoisempaa porukkaa. Ja tietenkin työskenteleminen stressin ja palautumisen parissa, antaa väkisinkin ajatuksia omaan arkeen, jolloin omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on varmasti keskiarvoista suomalaisfirmaa enemmän mielessä. Mutta kuten Timon mittaustulokset todistavat, eivät firstbeatilaisetkaan elä täydellistä hyvinvointielämää. Meilläkin stressataan liikaa, unohdetaan pitää palauttavia taukoja, roikutaan somessa iltamyöhään, juodaan olutta, syödään herkkuja ja skipataan lenkkejä. Sellaista elämä on, koronalla ja ilman.

Jokaisella työpaikalla henkilöstö on omanlaisensa. Siihen vaikuttaa niin toimiala, sijainti kuin sattumakin. Veikkaanpa, että esimerkiksi pohjanmaalaisen rakennusfirman henkilöstön demografiset tekijät poikkeavat aika paljon helsinkiläisestä konsulttitoimistosta – tai keskisuomalaisesta hyvinvointifirmasta. Siksi onkin tärkeää, että työnantaja tietää, miten juuri hänen työntekijänsä voivat.

Haluatko tietää, miten sinun työtekijäsi voivat juuri nyt? Ota yhteyttä, niin selvitetään!