Millaista fiilistä sinä siirrät ympärillesi?

”Kun kuntoutujaa avustetaan hevosen selkään, hevosen tulee olla rento. Se on haastava paikka ja vaatii keskittymistä koko tiimiltä”, ratsastusterapeutti Maija Hautanen kertoo käydessämme läpi hänen Hyvinvointianalyysi-tuloksiaan. Maijaa kiinnosti erityisesti, kuinka juuri rampilla työskentely näkyy hänen stressitasoissaan. Ramppi on apuväline, jonka avulla esimerkiksi pyörätuolinkäyttäjät avustetaan hevosen selkään.

Samanaikaisesti oman mittauksensa kanssa Maija mittasi myös hevosensa sykkeitä nähdäkseen, kuinka terapiatyö kuormittaa terapiahevosta. Maija kertoo, että rampilla ollessa hevosella oli kaikki hyvin, se näytti rauhalliselta ja sykkeet olivat matalat. Se on Maijalle viesti, että hevosella on kaikki hyvin. Maija on huomannut, että terapiasatulan vyön kiristäminen nostaa hevosen sykkeitä enemmän kuin rampilla olo. Totesimme, että vyön kiristäminen lienee hevoselle viesti, että nyt työt alkavat ja pitää keskittyä. Vireystilan kohoaminen tärkeän työtehtävän aikana onkin hyödyllistä, sillä silloin me olemme yleensä tehokkaampia.

Kuva 1. Maijan työpäivän stressaavin hetki ajoittui terapiatunnin alkuun, kun kuntoutujaa avustettiin terapiahevosen selkään. Tarkkaavaisuutta vaativan työtehtävän aikana stressi- eli vireystaso saakin kohota.

Maija on erikoistunut lasten ja nuorten neurologiseen fysio- ja ratsastusterapiaan sekä kuulo- ja näkövammaisten ja vaikeavammaisten kuntoutukseen. Lisäksi hän toimii Suomen ratsastusterapiakoulutuksen kouluttajana. Ratsastusterapia edellyttää terapeutilta ammattitaitoa sekä havainnoida että ohjata ihmisen ja hevosen välistä vuorovaikutusta. Ratsastusterapian avulla opitaan oman kehon, mielen ja käyttäytymisen hallintaa.

Hevoselle terapiatyö on fyysisesti kevyttä, mutta psyykkisesti kuormittavaa, sillä hevonen on herkkä aistimaan ihmisen tunnetiloja. Siksi hyvä stressinhallinta on ratsastusterapeutille tärkeää. Aikaisemmin Maija pohti pääasiassa hevosensa hyvinvointia, kunnes oivalsi, että edellytys terapiahevosen hyvinvoinnille on hänen oma hyvinvointinsa.

”Me ihmiset siirrämme tahtomattamme omia asioitamme ja tunteitamme hevosiin. Oma terapiahevoseni on rauhallinen eikä näytä suuria tunteita ulospäin, mutta kyllä ympäröivät tunnetilat vaikuttavat hevoseen.”

Kuunnellessani Maijaa kadehdin temperamenttisena ihmisenä hänen hevostaan. Kunpa arjen kiireessä pystyisi itsekin olemaan tietoisempi tunteistaan, joita muihin siirtää, ja osaisi pysyä rauhallisena haastavissakin tilanteissa. Kunpa oppisi olemaan muuri, johon lähellä olevien ihmisten stressi edes hetkeksi pysähtyisi, ja pystyisi tietoisesti levittämään ympärilleen mieluummin hyvää fiilistä.

”Aloin kehittämään kehotietoisuuttani hevoseni työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Tänä aamuna kävin esimerkiksi joogameditaatiossa harjoittamassa tietoista läsnäoloa. Koen tärkeäksi harjoitella erilaisia menetelmiä työn ulkopuolella, jotta pystyn toteuttamaan niitä työssäni” Maija kertoo.

Kun terapeutti ja terapiahevonen voivat hyvin, myös asiakas saa parasta mahdollista kuntoutusta. Ratsastusterapiassa kuntoutumista voidaan lähestyä mielen kautta kehoon tai toisin päin. Vaikka asiakas tulisi terapiaan fyysisten vaivojen takia, kuntouttaa ratsastusterapia myös henkisesti.

”Kun kehoon saadaan liikettä, mielikin alkaa elää ja alkaa tapahtumaan hyviä asioita, hyvää mielen liikettä. Jos taustalla on erittäin traumaattisia asioita, niistä ei aina voi puhua – eikä tarvitsekaan. Kun keho alkaa liikkua hevosen liikkeen mukana, löytyy kehoyhteys ja hoitaminen alkaa. Vaikutukset näkyvät molempiin suuntiin. Silloinkin, kun psyyke alkaa kantaa, fysiikka kestää paremmin.”

Maija kertoo, että hänen työpäiviinsä sisältyy paljon siirtymistä paikasta toiseen. Aikaisemmin automatkat kuluivat työasioita miettiessä ja aikatauluja sopiessa, jolloin stressitasot pysyivät jatkuvasti korkealla.

”Autossa tulee vietettyä viikossa yllättävän paljon aikaa, ja on suuri ero, miten ne tunnit käyttää. Olen alkanut kuunnella äänikirjoja, ettei mieli täyty pelkästään työasioista ja aikataulujen säätämisestä. Samalla voi sivistää itseään ja saada omaa aikaa.”

Pienten lasten äitinä oman ajan ottaminen ei ole aina helppoa, mutta Maija tiedostaa sen tärkeyden.

”Yritän muistaa ottaa minibreikkejä ja palauttaa ylivirittyneisyyttä hengittämällä. Minulle yliaktiivisen mielen rauhoittamiseen sopivat fyysiset mielikuvat. Esimerkiksi rentouttamalla kyljet ja leukaperät tietoisen hengityksen avulla myös mieli rauhoittuu. Hengitys toimii siltana kehon ja mielen välillä. Kun illalla saamme lapset nukahtamaan, silloin voi olla aikaa hömppähuumorille. Olen helposti melko ankara itselleni, mutta olen yrittänyt pitää mielessä, ettei kenenkään tarvitse olla täydellinen. Hyvä riittää. ”

Juuri näin, hyvä riittää. Kunpa sen jonain päivänä itsekin sisäistäisi!

Firstbeat Life -palvelu tarjoaa lähes laboratoriotarkkaa dataa ja yksilöllisiä oivalluksia tasapainon löytämiseksi.

Tutustu lisää ja jaa linkki työnantajallesi.