Miksi naisilla on enemmän stressiä kuin miehillä? Objektiivinen data paljastaa eroja

Naiset kokevat enemmän stressiä kuin miehet. Myös objektiivinen, mitattu fysiologinen data kertoo naisten suuremmasta stressin määrästä miehiin verrattuna. Tulos on siinä mielessä yllätys, että naiset tekevät useimmat asiat palautumisen kannalta oikein tai ainakin paremmin kuin miehet. Tässä blogitekstissä pureudutaan sukupuolien välisiin eroihin stressin, palautumisen ja unen osalta, ja pohditaan miten nämä tekijät vaikuttavat hyvinvointiimme arjessa.

Vanhat ajattelutavat ja käytänteet niin työ- kuin kotielämään kuuluvista naisten ja miesten töistä ovat häviävää kansanperinnettä. Tasavertaisuutta kohden on viimeisten vuosikymmenten aikana marssittu monenväristen lippujen alla ja stereotyyppisiin raameihin perustuvia luokitteluja on totuttu pitämään nyky-yhteiskunnassa vähintäänkin ahtaina, usein jopa ahdasmielisinä.

Miten naisten ja miesten tulokset hyvinvoinnin osalta eroavat toisistaan?

Tasavertaisuuden tavoittelusta huolimatta on silti olemassa runsaasti asioita, joissa on syytä edelleen huomioida sukupuolten väliset eroavaisuudet. Ymmärtämällä tietyt fundamentaaliset eroavaisuudet sukupuolten välillä on huomattavasti hedelmällisempää arvioida myös fysiologisia eroja naisten ja miesten välillä. Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena on pohtia tätä yhtä yli ajan yleisintä esiin nousevaa kysymystä: miten naisten ja miesten tulokset hyvinvoinnin osalta eroavat toisistaan äärimmäisen tarkasti mitatun objektiivisen datan myötä.

Stressin osalta tulos on perin yksiselitteinen: naisilla on enemmän stressireaktioita ja vähemmän palautumista kuin miehillä. Tulos ei rajoitu pelkästään vuorokausikohtaiseen tarkasteluun vaan naisilla on enemmän stressiä tarkastelisi sitten yksistään työtä, vapaa-aikaa tai pelkkää unta. Havaintoa tukee myös sukupuolten väliset erot subjektiivisten tulosten osalta: naiset kokevat stressireaktioita miehiä enemmän sekä arvioivat oman hyvinvointinsa miehiä hieman heikommaksi laajemminkin.

Kuva 1. 20% Naisista kokee voivansa huonosti.

Miksi miesten yöuni on tulosten mukaan parempaa kuin naisten?

Palautumisen sekä usein koko hyvinvoinnin kannalta kaikista tärkeintä ajankohtaa eli yöunta on syytä tutkia tarkemmin. Miksi miesten yöuni on tulosten mukaan parempaa kuin naisten? Tulos on siinä mielessä yllättävä ja ristiriitainen, että naiset tavallaan tekevät useimmat asiat unen kannalta paremmin. Naiset mm. menevät aiemmin nukkumaan, nauttivat vähemmän alkoholia  sekä nukkuvat enemmän kuin miehet. Lisäksi naisten liikuntakäyttäytymistä tutkittaessa voi todeta naisten liikkuvan useimmiten unen ja hyvinvoinnin kannalta fiksummin eli raskas liikunta lopetetaan jo hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Myöskään liikunnan intensiteetti ja kuormittavuus eivät aivan yllä miesten tasolle.

Koska elintavat eivät tämän perusteella näyttäisi selittävän näitä stressin ja palautumisen eroja, voisiko taustalla olla jotain vielä perustavanlaatuisempia ja sukupuoleen sidottuja tekijöitä? Jos mennään evoluution matkassa useita oksia alaspäin aivan tuonne metsästäjä-keräilijöiden -aikakaudelle, voi syitä reaktioille miettiä esimerkiksi nykyaikaa huomattavasti tiukemmista sukupuolen määräämistä rooleista. Miesten pääasiallisena vastuualueena oli tuoda leipä eli liha pöytään metsästämisen myötä. Naisten tehtävä oli sen sijaan huolehtia perheestä ja omasta yhteisöstä laajemminkin. Tämä naisten luontainen herkkyys havaita ja tunnistaa huolia on varmasti jättänyt oman jälkensä DNA:han, minkä seurauksena naisten uni on useimmiten pinnallisempaa ja alttiimpaa häiriintyä ympäristössä esiintyvien erilaisten ärsykkeitten takia.

Vaikka aikojen myötä erot sukupuoliperusteisten mallien osalta ovat kaventuneet, liitetään naisiin lähtökohtaisesti suurempi rooli esimerkiksi kodin- ja lastenasioiden hoitamisessa. Samansuuntaisia havaintoja naisten suuremmasta kuormituksesta on tehty muuallakin. Naisten kyky tunnistaa, käsitellä sekä sanoittaa erilaisia stressipohjaisia tekijöitä on miehiä kehittyneempi, mikä mahdollisesti selittää erityisesti unen ensimmäisten tuntien aikana ilmenevää suurempaa stressireaktioiden määrää miehiin verrattuna. Karrikoiden ilmaistuna voisi ajatella miehillä päivän päätteeksi tapahtuvan putkiaivojen puhdistuksen tapahtuvan nopeammin kuin naisten monivivahteisen tippaleipärihmaston läpikäyminen.

Kuva 2. Firstbeat Life -mittausten mukaan 37 %:lla naisista on heikko kestävyyskunto, kun miehillä heikkokuntoisten osuus oli 29%. Miesten fyysinen kunto on keskimäärin ikäryhmästä riippumatta naisia parempi.

Erojen taustalla olevia tekijöitä pohtiessa ei ole syytä unohtaa fyysisen kunnon merkitystä stressin ja palautumisen kannalta. Paremman kunnon on yksiselitteisesti todettu olevan yhteydessä parempaan palautumiskykyyn ja hyvinvointiin. Vaikka naisten kevyen fyysisen aktiivisuuden sekä askeleiden määrä on miehiä hieman suurempaa, on kuntoa kehittäviä harjoitteita miehillä sen sijaan enemmän. Myös miesten fyysinen kunto on keskimäärin ikäryhmästä riippumatta naisia parempi. Sopivasti kuormittava ja kehittävä liikunta onkin yksi parhaimmista keinosta edistää omaa palautumista ikään ja sukupuoleen katsomatta. Sen sijaan naiset käyttävät useammin sosiaalisia ja emotionaalisia keinoja stressin lievittämiseen, kun taas miehet saattavat suosia yksinäisyyttä tai fyysistä aktiivisuutta stressin lievittämisessä. Naisten onkin tutkimuksissa todettu kestävän pitkittynyttä stressiä selvästi paremmin miesten ollessa jopa 50% alttiimpia pitkäaikaisen stressin vaikutuksille.

Naisten ja miesten stressikokemukset ja palautumismekanismit eroavat toisistaan monin tavoin

Lopullisia vastauksia, saati yksiselitteisiä sukupuolten eroja selittäviä tekijöitä on mahdotonta antaa. Eroja selvästi on ja osa näistä voidaan ajatella olevan selvästi sukupuolisidonnaisia. Naisten ja miesten stressikokemukset ja palautumismekanismit eroavat toisistaan monin tavoin, ja näiden erojen ymmärtäminen voi auttaa kehittämään entistä kohdennetumpia hyvinvointistrategioita. Lisäksi osa eroista ilmenee voimakkaampina myös iän myötä ja tähän aiheeseen liittyvälle blogille tai laajemmallekin tutkimukselle olisi varmasti myös paikkansa. Yhtä lailla teemaa asiaa olisi mielenkiintoista lähestyä myös liittämällä yhteiskunnan ja kulttuurin määrittämä kulma mukaan. Firstbeatin Big Data edustaa hyvin suurelta osin tasavertaista, länsimaista kulttuuria. Minkälaisia muutoksia sukupuolten välisissä eroissa tapahtuu, kun tuloksia verrataan esimerkiksi huomattavasti vahvemmin sukupuoliroolitettuun ja naisten asemaan usein rajoituksin lähestyvään itämaiseen kulttuuriin.

Kuva 3. Koettu stressi, sekä kokonaispalautuminen.