Miksi liikkuisin, jos mua ei huvita?

Törmäsin kauppajonossa vanhempaan mieheen, joka nostaessaan vaatimattomia ruokaostoksiaan hihnalle kauhisteli ihmisten ruoan hamstraamista ja totesi, että ihminen selviää paljon vähemmälläkin. Mies näytti nuorekkaalta ja hyvinvoivalta, joten hänen ikäänsä oli vaikeaa arvioida. Maksettuamme ostokset jatkoimme keskustelua. Mies kertoi pyrkivänsä kuormittamaan kehoaan päivittäin, useimmiten parin tunnin kävelylenkillä. Aamunsa hän aloittaa vetämällä leukoja ja syömällä kaurapuuroa. Tässä vaiheessa oli pakko kysyä ikää. Hän oli 70-vuotias.

Kysyin, oliko hän aina harrastanut yhtä paljon liikuntaa. Työelämässä ollessaan se ei ollut kuulemma ollut tarpeen, sillä hänen työnsä oli ollut fyysisesti erittäin raskasta. Mies pyöritteli päätään, kuinka ihmiset ovat nykyään jatkuvasti burnoutissa. Vaikka ennen työ oli fyysisesti paljon raskaampaa, ihmiset jaksoivat paljon paremmin kuin nykyään.

”Paremmassa fyysisessä kunnossa olevat kokevat vähemmän stressiä ja palautuvat paremmin sekä unen aikana että päivällä.”

Halusin kuulla hänen näkemyksensä, miksi näin on. Vanhuksen mielestä syynä olivat vääränlaiset ruokailutottumukset ja liian vähäinen liikunta. Hänen mielestään ihmisten pitäisi tuplata liikunnan määrä ja syödä puolet vähemmän kuin tänä päivänä. Viime aikoina olen tavannut muitakin hyväkuntoisia vanhempia ihmisiä, ja heitä kaikkia on yhdistänyt fyysisesti aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio. Esimerkiksi kesällä tutustuin Lapissa 69-vuotiaaseen mieheen, joka on kaivanut 30 vuotta kultaa lapioimalla hiekkaa pari kuutiota päivässä. Hän oli huippukunnossa ja niin terve, että ikäkausitarkastuksessa terveydenhoitajakin oli ollut ihmeissään.

Hyvä kunto lisää kokonaisvaltaista hyvinvointia

Miksi liikkuisin, vaikka mua ei huvita? Hyvän fyysinen kunnon monipuoliset hyödyt korostuvat edellä kuvattujen tarinoiden lisäksi myös Firstbeatin 30 000 henkilön tietokannan tuloksissa, joista näkyy selvästi fyysisen aktiivisuuden yhteys esimerkiksi koettuun stressiin ja palautumiskykyyn.

Tulosten mukaan paremmassa fyysisessä kunnossa olevat

• kokevat stressaavansa vähemmän ja heillä on myös vähemmän fysiologista stressiä
• palautuvat paremmin sekä unen aikana että päivällä
• kokevat olonsa virkeämmäksi
• kuormittuvat vähemmän fyysisestä työstä, vaikka askeleita kertyisikin päivän aikana enemmän kuin heikompikuntoisilla.

Lisäksi parempikuntoisilla unen aikainen leposyke ja päivän aikainen keskisyke ovat matalammat kuin heikompikuntoisilla. Siinäpä on jo melkoinen lista syitä motivoitua liikkumaan, vaikka se ei aina huvita ja aloittaminen olisi vaikeaa.

Mutta entäs sitten, jos motivaatio liikkumiseen puuttuu tai ei yksinkertaisesti jaksa tai huvita lähteä liikkeelle? Ennen moinen ongelma tuntui itselle kaukaiselta. Olen harrastanut liikuntaa koko ikäni, kunnes jossain vaiheessa huomasin, ettei se enää tuottanutkaan samaa hyvää fiilistä kuin ennen. Työpäivän jälkeen olin niin väsynyt, että sain suorastaan pakottaa itseni liikkumaan. Stressin lisääntyessä ja väsymyksen kasvaessa lähteminen muuttui koko ajan vaikeammaksi, kunnes jossain vaiheessa lakkasin kiusaamasta itseäni ja valitsin suosiolla helpomman vaihtoehdon eli jäin väsyneenä sohvalle viltin alle telkkaria tuijottamaan.

Etsi itsellesi sopivat keinot madaltaa kynnystä

Mutta vaikka kuinka lepäsin ja nukuin, en ollut yhtään sen energisempi tai vähemmän stressaantuneemp eikä palautuminen lisääntynyt sykevälimittauksissa. Itse asiassa mitä vähemmän liikuin, sitä väsyneempi, stressaantuneempi ja masentuneempi olin ja palautuminen heikkeni entisestään. Meni kauan tajuta, ettei pelkästään akkuja lataamalla saa vireystilaa ja elämäniloa takaisin, eikä kynnys lähteä liikkumaan ole huomenna  sen matalampi kuin tänäänkään. Aloin pakottaa itseni uudelleen liikkeelle, ja hyvä olo alkoi pikku hiljaa virrata takaisinpäin.

Kamppaillessa stressin, kiireen ja väsymyksen kanssa liikkumaan lähteminen ei ole helppoa. Kannattaa kuitenkin etsiä itselle sopivat keinot madaltaa kynnystä: hyvä musiikki, mukavat urheiluvaatteet, hyvän ystävän seura tai mikä tahansa keino sitten sopiikaan. Kun muutaman kerran jaksat pakottaa itsesi liikkeelle, lähteminen helpottuu ja liikunnan jälkeen olosi on parempi, mieli virkeämpi ja tunnet olevasi taas vähän vahvempi. Uusi – tai vanha kiireen alle hautautunut – harrastus voi herättää sinut eloon. Anna itsellesi tilaisuus liikuttaa kehoasi, olla terveempi ja tuntea nautintoa, sillä liikunta on siihen kaikkeen terveellisin ja tehokkain lääke. Usein se mikä on meille syystä tai toisesta hankalaa, voi lopulta palkita meidät parhaiten, ylitettyämme itsemme.

Kaikki liike lasketaan – 5 vinkkiä virkeyteen

• Valitse laji, josta pidät. Kokeile rohkeasti ja etsi lajit, jotka tuottavat iloa ja nautintoa juuri sinulle.
• Vähän on parempi kuin ei lainkaan. Liiku aluksi vaikka vain 10 minuuttia. Aika pitenee kuin itsestään seuraavalla kerralla.
• Ollessasi erittäin kuormittunut, harrasta jotain kevyempää, kuten kävelyä, joogaa, venyttelyä, pilatesta, uintia, tanssia tms.
• Kun olosi on energisempi, uskalla kuormittaa kehoasi enemmän: juokse kävelyn sijaan, pyöräile mäkisemmässä maastossa tai ota punttisalilla isommat painot. Liikkumalla välillä reippaammin kuntosi kehittyy tehokkaammin ja saat liikunnasta entistä suuremmat hyödyt.
• Muistathan myös, että liikunnan lisäksi terveellinen ruokavalio ja riittävä rentoutuminen ovat tärkeitä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta.

Haluaisitko tietää liikuntasi kunto- ja terveysvaikutukset?

Firstbeat Life -palvelu tarjoaa lähes laboratoriotarkkaa dataa ja yksilöllisiä oivalluksia tasapainon löytämiseksi. Tutustu lisää ja jaa linkki työnantajallesi.

Lähteet:
Minä yönä uni on kaikkein palauttavinta? https://www.firstbeat.com/fi/uutiset/mina-yona-uni-kaikkein-palauttavinta/
Tan, X. 2016. Effects of exercise and diet on sleep among overweight and obese men with chronic insomnia symptoms. E-julkaisuna: https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/50939