Mikä yhdistää menestyvää työntekijää, taitavaa johtajaa ja huippu-urheilijaa?

Tehdään aluksi pieni aikamatka lähihistoriaan vajaan 20 vuoden taakse, aikaan ennen kuin Firstbeat-nimistä yritystä oli olemassakaan. Vuosituhannen vaihteessa Jyväskylän yliopiston sekä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen projekteissa oli käynnissä erinäisiä tutkimushankkeita, joiden tarkoituksena oli selvittää harjoittelun ja levon välisiä yhteyksiä suorituskyvyn parantumiseen fysiologisista reaktioista käsin. Mitkä harjoitukset kehittävät kuntoa parhaiten? Milloin harjoituksen kuormitusta olisi syytä kiristää ja milloin taas keventää, jotta paras hyöty harjoittelusta saataisiin irti? Entä voisiko harjoittelun tuottamiin tekijöihin päästä kiinni entistä objektiivisemmin ja tarkemmin, kun vasteita harjoitteluun ja sekä palautumiseen seurataan kehon tarjoamien fysiologisten reaktioiden kautta? Entä olisiko tämän kaltaisella informaatiolla sellaista lisäarvoa, josta urheilijat, valmentajat ja omasta suorituskyvystä ja hyvinvoinnista kiinnostuneet tahot olisivat valmiita maksamaan?

Meillä kaikilla on yksi sydän, jonka toimintaan emme voi määräänsä enempää vaikuttaa.”

Vaikka varmoja vastauksia edellä mainittuihin kysymyksiin ei vielä tässä vaiheessa voitu antaa, leijui ilmassa lupaus potentiaalista ja laajasta kiinnostuksesta teeman ympärillä. Niinpä syksyllä 2002 koitti aika, jolloin tutkimushankkeiden pohjalta perustettiin itsenäinen yritys, Firstbeat Technologies, tuotteistamaan ja kaupallistamaan syntyneitä innovaatioita alan asiantuntijoiden tarpeisiin. Jo aivan alkuajoista lähtien liiketoimintaan ovat erottamattomasti sisältyneet ratkaisut niin huippu-urheilun, terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaisten kuin myös kuluttajien lähtökohdista käsin. Vaikka sovellukset ja ratkaisut eri linjojen välillä ovat kulkeneet omia itsenäisiäkin polkujaan, on matkan varrella saavutettu paljon synergiaetuja ja tietotaitoa, joita kehitystyössä myöhemmin on voitu hyödyntää. Tämän blogin tarkoituksena onkin pohtia mitä yhtäläisyyksiä ja mitä eroavaisuuksia on kun mitataan urheilijaa ja sanotaanko nyt tavallista työssä käyvää henkilöä.

Samasta menetelmästä tukea moneen tilanteeseen

Meillä kaikilla on yksi sydän, jonka toimintaan emme voi määräänsä enempää vaikuttaa. Tämän vuoksi sydämen toiminnasta kertovat tulokset ovat aina osin yksilöllisiä, mutta monin osin myös vertailukelpoisia esimerkiksi omaan viiteryhmään peilaten. Tämä mahdollistaa sen, että samoilla laitteilla ja suurelta osin samoin lähtökohdin mittauksen voi suorittaa oman jaksamisensa kanssa painiva työntekijä kuin olympiakullasta taisteleva urheilijakin. Erona kuitenkin on se, että urheilupuolen mittauksissa tavoitellaan sitä marginaalista prosentin tai parin parannusta, jolla hyvistä ollaan se paras. Hyvinvoinnin ja terveyden piiriin kuuluvissa mittauksissa tulokulma on usein esimerkiksi palvelun työntekijöilleen hankkineen yrityksen suunnalta toinen. Tavoitteena on toki tarjota tietoa yksilön sekä ryhmän tilasta oikeiden toimenpiteiden tueksi, mutta ennen kaikkea pitää työntekijät terveinä, tehokkaina ja työkykyisinä ja tätä kautta ennaltaehkäistä kaikille osapuolille kalliita sairauspoissaoloja. Vuosien varrelta löytyy lukuisia esimerkkejä, joissa pienillä arkeen sijoittuvilla muutoksilla on omaa terveyttä ja hyvinvointia saatu parannettua jaksamisen rajamailta aivan skaalan toiseen päähän saakka.

Merkittävä ero, jonka usein koulutuksissakin tuon ilmi, liittyy mittaamiseen. Urheilijoiden kohdalla mittausmäärät ovat usein suurempia ja toki tämän kautta saadaan aina laajempi sekä tarkempi kuva yksilön tavoista reagoida erilaisiin ärsykkeisiin. Lisäksi erityisesti palautumiseen liittyvät mittaukset pyritään urheilijoiden kohdalla usein aloittamaan ylimenokauden jälkeen normaalilla harjoituskaudella, jolloin saadaan luotua ns. referenssi eli perustaso, johon kuormituksen tunnuslukuja lähdetään harjoittelun sekä kilpailukauden aikana vertaamaan. Tämä urheilijoiden käyttämä ns. palautumisen indeksi onkin kaikista tarkin ja herkin palautumistilannetta kuvaava tunnusluku, joka kertoo pienimmistäkin muutoksista vaikka raportilla värit vielä kertoisivat palautumisen olevan suhteellisen hyvin tasapainossa.

Hyvinvointipuolella haasteen tarjoaakin usein tämä ajankohta ja elämäntilanne, johon mittaus sijoittuu. Tutkimusten mukaan kolme 3-5 mittauspäivän ajalta saatava tieto on kyllä riittävä aikaväli kertomaan sen hetkistä tilanteesta ja tuloksesta suhteessa omaan viiteryhmään sekä riskitasoihin. Mutta yksittäisen kuormittuneeseen elämäntilanteeseen osuneen mittauksen kautta on vaikea arvioida sitä piiloon jäävää potentiaalia, joka yksilöllä palautumisen suhteen olisi olemassa hyvässä ja levänneessä tilanteessa. Analytiikka ja tallennusvälineet ovat onneksi vuosien myötä menneet tälläkin osaa eteenpäin ja tulkinta tätä myöden myös yksittäisten mittausten osalta huomattavasti tarkentunut.

Sen sijaan kun puhutaan esimerkiksi johtoryhmien valmennuksesta, yhtymäkohtia huippu-urheiluun ja joukkueiden valmentamiseen löytyykin jo enemmän. Miten yhteenlaskettu tulos olisi enemmän kuin osien yhteenlaskettu summa? Millä keinoin yksilöiden ja koko ryhmän toimintaa voitaisiin entisestään parantaa ja tehostaa? Kysymykset ovat täsmälleen samoja, joita huipulle tähtäävien joukkueiden valmentajat työkseen miettivät.

Kotioloissa siviilielämän juoksevat asiat, perhe sekä arjen pyörittäminen tuovat aina oman lisänsä kuvioon.

Arki haastaa niin työntekijän kuin urheilijankin

Omakohtaista kokemusta asioiden parista on kentän molemmilta laidoilta. Tämän kauden aikana tein osin paluun takaisin kilpaurheilun puolelle, kun paikallisen urheiluseuran suunnalta kuului kutsu tulla mukaan valmennustiimiin nimenomaan tämän kokonaiskuormituksen ja elämäntapojen vaikutuksista käsin. Havainnot mittauksista pelaajien kuormituksen ja stressin suhteen ovat olleet yhteneväisiä mm. KHL:ssä pelaavan Jokerien tekemiin mittauksiin viime vuosien aikana. Stressin ja palautumisen sopiva tasapaino on aina monen tekijän summa. Usein kova harjoittelu ja pelillisiin asioihin liittyvät tekijät eivät ole suinkaan niitä suurimpia palautumista heikentäviä haasteita. Jokereiden kohdalla asia näkyi kun verrattiin pitkiä itään suuntautuneita pelireissuja kotiottelujen täyttämiin jaksoihin. Tulokset paljastivat, että palautuminen oli merkittävästi parempaa näiden vieraspelien kohdalla, koska kaikki muut kuin itse urheiluun liittyvät stressitekijät olivat keskimäärin verraten pienempiä: joukkueenjohto ja valmennus kyllä kertovat milloin matkustetaan, syödään, pelataan ja nukutaan. Elämä on tässä mielessä hallittua, koska paljoa muuta elämää tähän yhtälöön ei näissä olosuhteissa mahdu. Kotioloissa luonnollisesti siviilielämän juoksevat asiat, perhe sekä arjen pyörittäminen tuovat aina oman lisänsä kuvioon mukaan.

Paikallisella tasolla salibandypelaajien osalta tein samansuuntaisen havainnon: että pelaajat joiden päivää rytmittävät opiskelun ja työn asettamat aikataulut palautuvat paremmin kuin pelaajat, jotka ”vain” pelaavat. Vaikka pelivaraa lipsumiseen ei opiskelevilla tai säännöllisissä päivätöissä käyvillä pelaajilla niin paljoa ole, nämä arjen aikataulut kuitenkin rytmittävät päivää niin ruokailujen kun nukkumaanmenonkin suhteen ja tekevät päivistä monelta osin hallitumpaa.

Olen havainnut, että oli kyseessä sitten työelämässä menestynyt työntekijä, johtaja, yrittäjä tai huippu-urheilija, heitä yhdistää usein positiivinen suhtautuminen tulevaisuuteen sekä selkeät tavoitteet ja arvot omalle elämälleen.”

Tavoitteiden avulla eteenpäin

Elämässä mitään ei kannata pitää itsestään selvyytenä. Työpaikan, terveyden tai toimintakyvyn saattaa itsestä riippumattomista syistä menettää silmänräpäyksessä. Vaikka kaikkiin asioihin emme voi suoraa vaikuttaa, voi elämän tarjoamiin haasteisiin varautua ja monia karikkoja myös kiertää viisaiden valintojen kautta. Olen havainnut, että oli kyseessä sitten työelämässä menestynyt työntekijä, johtaja, yrittäjä tai huippu-urheilija, heitä yhdistää usein positiivinen suhtautuminen tulevaisuuteen sekä selkeät tavoitteet ja arvot omalle elämälleen. Yksilöt, jotka tekevät valintoja pidemmän aikavälin tavoitteista käsin, yleensä saavuttavat tavoitteensa ennemmin tai myöhemmin ja samalla myös pystyvät nauttimaan matkastaan näitä tavoitteita kohti. Tämä näyttäytyy niin tämän tavan työntekijän kuin urheilijankin kohdalla henkilökohtaisia tuloksia läpi käytäessä samanlaisena: taustalta löytyy aina halu oppia uutta ja tehdä asioita asteen paremmin. Lisäksi heitä yhdistää tietoisuus siitä, että vastuu omasta elämästä on aina lopulta vain ja ainoastaan itsellä.

Kiinnostaisiko sinuakin saavuttaa hyvinvointiisi liittyvät tavoitteesi Firstbeat Lifen avulla?