Hiljattain julkaistun UKK-instituutin tutkimuksen mukaan vain joka viides suomalainen liikkuu terveyden kannalta riittävästi1. Tilanne on huolestuttava erityisesti nuorilla miehillä, sillä vain joka kymmenes harrastaa kestävyysliikuntaa suositusten mukaisesti. Vertailemalla tutkimustuloksia ja keskustelun määrää liikunnasta ja sen vaikutuksista tulee väkisinkin hieman paradoksaalinen olo: lähes kaikki tuntuvat ymmärtävän liikunnan keskeisen merkityksen terveyteemme, mutta silti vain joka viides tekee tarpeeksi asian eteen.
Miksi liikuntaa ei sitten harrasteta riittävästi?
Yksi selitys voi olla viime vuosikymmeninä vauhdilla muuttunut yhteiskunta, jossa fyysistä suorituskykyä tarvitaan yhä vähemmän päivittäisistä askareista selviytymiseen. Lisäksi työn luonteen muuttuminen enemmän psyykkisesti kuormittavaksi asettaa haasteita työstä palautumiseen ja siten myös jaksamiseen harrastaa liikuntaa vapaa-ajalla. Osalla liikkumattomuus voi selittyä oman aktiivisuuden yliarvointina eli ihminen vain kuvittelee liikkuvansa riittävästi ilman sen kummempaa totuuspohjaa. Jotkut taas saattavat vältellä liikuntaa jonkin negatiivisen kokemuksen perusteella, jolloin tunteiden ylivalta ajaa itselle tärkeiden arvojen, kuten terveyden, ohi. Ongelmana voi olla myös yksinkertaisesti arjen, liikunnan ja työn yhteensovittaminen: motivaatiota kyllä löytyy, mutta mistä löytää aikaa liikkumiseen? Asioiden priorisointi ja oman jaksamisen rajojen tunnistaminen ovat taitoja, joita itse kunkin kannattaa harjoitella.
Liikunnan terveyshyödyt ovat tavoittelemisen arvoisia
Liikunnan terveysvaikutusten saavuttaminen on mahdollista ihan jokaiselle tilanteesta riippumatta. Jotta liikunnasta tulee osa säännöllistä arkea, täytyy sen tuntua itselle mieluisalta. Etenkin alkuvaiheessa jokin ulkoinen motivaatiotekijä voi toimia tehokkaana kannustimena, ja synnyttää parhaimmassa tapauksessa ja ajan kanssa myös sisäistä motivaatiota. Tällöin liikkumiseen ei enää tarvita erillistä palkintoa, koska liikunta itsessään tuntuu kivalta ja siitä tulee hyvä olo.
Liikuntasuosituksia ei kuitenkaan kannata tuijottaa aivan sokeasti eikä toisaalta huolestua, vaikkei oma aika riittäisikään varsinaiselle liikuntaharrastukselle, sillä merkittäviä terveyshyötyjä on mahdollista saavuttaa jo päiväaikaisella aktiivisuudella sekä pitkäaikaista passiivisuutta välttämällä. Tunnin tai parin kestävyysharjoitus päivän päätteeksi ei nimittäin välttämättä riitä kumoamaan runsaan istumisen tai passiivisuuden aiheuttamia haittoja. Suositusten mukainen liikkuminen yhdistettynä yleiseen aktiivisuuteen pitkin päivää on toki terveydelle se kaikkein ihanteellisin kombinaatio.
Hapenottokyky kertoo paitsi kunnosta myös terveydestä
Hapenottokyvyn tiedetään olevan vahvasti yhteydessä terveyteen. Tutkimustieto kertoo, että jo 10 % parannus maksimaalisessa hapenottokyvyssä voi tuottaa jopa 10 elinvoimaista lisävuotta elämään tai pienentää kuolleisuusriskiä 15 %2. Oman kestävyyskunnon eli maksimaalisen hapenottokyvyn (VO2max) saa helposti ja turvallisesti selville Firstbeat Hyvinvointianalyysilla, joka kertoo paitsi liikunnan terveys- ja kuntovaikutukset myös tämän hetkisen kuntotason ja sen vaikutukset terveyteen ja elämään ylipäänsä.
Liikunnan suhteen on kuitenkin hyvä pitää mielessä pitkäjänteisyyden ja säännöllisyyden merkitys. Päivittäinen arjen aktiivisuus itsessään vaatii jo hieman vaivannäköä ja kenties myös kekseliäisyyttä, mutta pikkuhiljaa pienten tekojen merkitys kasvaa, jolloin isompien askelten ottaminen on helpompaa ja liikkumisesta tulee itselle elämäntapa. Siispä ei kuin liikkumaan – terveydeksi, lääkkeeksi ja riemuksi!
Liikutko sinä mielestäsi tarpeeksi? Firstbeat Life on helppo ja luotettava työkalu liikuntasi terveys- ja kuntovaikutusten sekä kuntotason todentamiseen.
Firstbeat Life -palvelu tarjoaa lähes laboratoriotarkkaa dataa ja yksilöllisiä oivalluksia tasapainon löytämiseksi. Tutustu lisää ja jaa linkki työnantajallesi.
Lähteet:
1 Hukkanen H, Husu P, Sievänen H, Tokola K, Vähä-Ypyä H, Valkeinen H, Mäki-Opas T, Suni J, Vasankari T. Aerobic physical activity assessed with accelerometer, diary, questionnaire and interview in a Finnish population sample. Scand J Med Sci Sports 2018;28(10):2196-2206.
2 Kodama S, Saito K, Tanaka S, et al. Cardiorespiratory Fitness as a Quantitative Predictor of All-Cause Mortality and Cardiovascular Events in Healthy Men and Women A Meta-analysis. JAMA. 2009;301(19):2024–2035. doi:10.1001/jama.2009.681
Lisää artikkeleita
Liikkumattomuus vie rahat ja terveyden – yksilöltä, yrityksiltä ja yhteiskunnalta
Vähäinen fyysinen aktiivisuus ja heikko kunto on suomalaisten uusi kansantauti. Mitä liikkumattomuus maksaa ja millaisia seurauksia pitkäkestoinen paikallaanolo aiheuttaa yksilöstä yhteiskuntaan?
Jaakko KotisaariHyvinvointiasiantuntija, Firstbeat
Tutkimus: Liikunta ja hyvä kunto vähentävät työstressiä
Nykypäivänä työntekijöiden hyvinvoinnin merkittäviä uhkatekijöitä ovat terveyden kannalta liian vähäinen liikunta-aktiivisuus sekä työstressi.
Miksi liikkuisin, jos mua ei huvita?
Anna itsellesi tilaisuus liikuttaa kehoasi, olla terveempi ja tuntea nautintoa, sillä liikunta on siihen kaikkeen terveellisin ja tehokkain lääke. Usein se mikä on meille syystä tai toisesta hankalaa, voi lopulta palkita meidät kaikkein parhaiten, ylitettyämme itsemme.
Satu TuominenHyvinvointiasiantuntija, Firstbeat