Miten leposyke määritellään?
Leposykkeellä tarkoitetaan sitä kaikkein alinta tasoa, johon syke voi hetkellisesti laskea. Usein lepo- ja alimman sykkeen ajankohta sijoittuu aamuyöhön klo 03–06, jolloin kehon sirkadiaaninen vuorokausirytmi fysiologisten reaktioiden myötä on rauhallisimmillaan. Kahvitauoilla tai kotisohvilla tehdyt sykemittaukset antavat toki suuntaa, mutta todelliset leposykkeet saadaan mitattua aina vain yön yli kestävien mittausten kautta.
Leposyke on alin taso, reservissä oleva potentiaali, jonka henkilö voi levollisimmillaan saavuttaa.”
Alhainen leposyke – merkki hyvästä kunnosta?
Hyvän aerobisen kunnon myötä sydämen koko ja iskutilavuus kasvavat, minkä seurauksena sydän kykenee pumppaamaan entistä alhaisemmalla lyöntimäärällä riittävän määrän hapekasta verta lihassolujen käyttöön. Tämän seurauksena hyväkuntoisilla henkilöillä leposyke usein laskee. Vaikka perimä selittääkin noin kolmanneksen sykkeemme käyttäytymisestä, on mitattu leposykkeen seuranta hyvä ja yksinkertainen indikaattori kunnon kehityksen seuraamiseen.
Esimerkiksi hyväkuntoisilla henkilöillä leposyke on keskimäärin noin kuusi pykälää alhaisempi kuin vähän liikkuvilla lajitovereilla. Ensisijaisesti vertailua kannattaa kuitenkin tehdä omien päivien ja mittausjaksojen välillä.
Yksinkertainen indikaattori kunnon kehityksestä on alentunut leposyke.”
Firstbeatin tietokanta tarjoaa mielenkiintoista tietoa leposykkeen vaihtelevuudesta
Normaalialueesta puhutaan, kun leposyke on 40 ja 60 lyönnin välillä: naisilla keskiarvo on 51 ja miehillä 48. Nuoremmilla henkilöillä leposyke on aavistuksen alhaisempi, osin varmasti paremman kunnon myötä, mutta varsinaista tilastollista yhteyttä ei kuitenkaan voida nähdä. Vanhemman ikäryhmän kohdalla mukaan tulevat suuressa määrin toki myös sykettä laskevat, beetasalpaajaa sisältävät verenpainelääkkeet, jotka kaventavat eroa nuorempiin. Poikkeavan korkeasta leposykkeestä voidaan kuitenkin puhua, kun syke ei missään vaiheessa tipahda alle 65 lyönnin kolmen vuorokauden mittausjakson aikana.
Leposykkeen vaikutus stressiin ja palautumiseen
Leposyke on keskeinen osa stressin ja palautumisen määrittelyä osana Firstbeat Life -palvelua. Siksi mittausten aikana on hyvä pyrkiä viettämään mahdollisimman normaalia elämää, jotta sykevaihtelusta ja syketasosta saadaan mahdollisimman kattava ja luotettava kuva.
Mutta mitäs sitten, kun eletään keskellä kovaa kiirettä, stressi painaa päälle ja hyvinkin nukutun yön jälkeen väsyttää? Syynä on usein alkoholi, joka tutkimusten mukaan heikentää palautumista jo yhden annoksen jälkeen. Myös liian vähäiset yöunet, kova ja erityisesti myöhään illalla suoritettu liikunta sekä liiallinen ja krooninen stressi kuormittavat elimistöä.
Sydämesi kertoo tarinaa. Näe pintaa syvemmälle Firstbeat Lifen avulla! Katso alta Jannen vinkit iltojen rauhoittamiseen ja sen vaikutusten seuraamiseen.
Firstbeat Life -palvelu tarjoaa lähes laboratoriotarkkaa dataa ja yksilöllisiä oivalluksia tasapainon löytämiseksi. Tutustu lisää ja jaa linkki työnantajallesi.
Lisää artikkeleita
Onko unesi oikeasti palauttavaa?
Uni ja palautuminen eivät ole sama asia. Voit nukkua vaikka kahdeksan tuntia yössä palautumatta lainkaan. Firstbeat Life auttaa seuraamaan, kuinka palauttavaa unesi on, ja säännöllisen mittaamisen avulla opit, mitkä tekijät…
Sympaattinen ja parasympaattinen hermosto – kehon kaasu ja jarru
Kaasun ja jarrun järkevä käyttö on tärkeää omassa elämässämme tavoitteiden saavuttamiseksi. Näiden kahden polkimen virkaa kehossamme toimittavat sympaattinen ja parasympaattinen hermosto.
Miksi päivälläkin pitäisi palautua?
Työpäivien tauottaminen ja päivänaikainen palautuminen ovat paljon esillä etenkin etätyön tuomien haasteiden myötä – eikä suotta. Firstbeatin satojen tuhansien mittauksien tietokanta nimittäin paljastaa, että n. kolmasosa työntekijöistä ei palaudu lainkaan…