Kuudennen aistin kehittäminen

Marko Malvela, M.Sc.

• Uintivalmentaja,
• Mentor, työnohjaaja
• Valmentajakouluttaja (Uinti, triathon)
• Saavuttanut valmennusurallaan yhteensä 13 arvokisamitalia

Marko Malvela toimii valmentajana SprinttiTallissa, joka on Jyväskyläläinen huippu-urheilun tukemiseen sekä valmennuksen kehittämiseen erikoistunut järjesto. Firstbeat aloitti yhteistyön SprinttiTallin kanssa joulukuussa 2013 uimareiden kuormittumisen ja palautumisen seuraamiseksi. SprinttiTalli hyödyntää seurannassa Firstbeat Sports sykeanalyysiohjlemistoa ja Bodyguard2 mittalaitteita. Tässä blogissa Marko kertoo ajatuksiaan Firstbeat analyysien hyödyntämisestä uimareiden harjoittelun tukena.

Ryhmässäni harjoittelee eritasoisia ja eri elämäntilanteissa olevia uimareita. Muutama heistä taistelee paikoista arvokilpailuissa, ja jopa niissä menestymisestä. Heillä tavoitteena on Rion Olympialaiset 2016. Suuri osa urheilijoitani kilpailee kansallisella huipputasolla.

Kaikkia heitä yhdistää uintiharjoittelun lisäksi kuluttava arki. Osa heistä käy harjoittelun ohessa koulua, osa töissä, ja osalla arkeen kuuluu kumpaakin. Oman lisänsä kilpauimarin arkeen tuovat sairastelukierteet. Esimerkiksi pohjoismainen mykoplasma on usean uimarin ”vieraana” verottaen suorituskykyä lähes viikoittain. Uimari saattaa olla mykoplasmakierteessä useasta kuukaudesta aina muutamaan vuoteen asti.

Kun uimari on hyvässä suhteessa omaan kehoonsa, tuntee hän hyvin kehonsa tilanteen. Hän ymmärtää, milloin harjoittelua tulee keventää, ja milloin taas koventaa. Näin ei kuitenkaan usein ole. Urheilija on viritetty äärimmilleen. Harjoittelumääriä ja tehoja on koetettu maksimoida. Jatkuva kasvun ja kehittymisen paine pakottaa urheilijan äärimmilleen. Ja kun urheilija on äärimmillään, on hän vaarassa hyytyä ja menettää koko tavoittelemansa palkinnon.

Olemme kokeilleet kaikenlaisia tapoja päästäksemme käsiksi siihen, millä tavalla urheilija voisi päästä paremmin oman kuormitustilansa tulkintaan käsiksi. Borgin skaala ja aamusykkeen mittaaminen toimii suhteellisen hyvin. Jopa ennen harjoittelua toteutettuna sykkeen mittaaminen antaa meille jotakin osviittaa kehon tilanteesta. Olen kuitenkin kiinnostuneempi siitä, että uimari oppisi itsenäisesti tulkitsemaan kehon lähettämiä viestejä. Firstbeatin stressi- ja palautumisen analyysi tarjoaa meille loistavan tavan havannoida, kuinka harjoittelun lisäksi arjen askareet ja elämäntapatekijät vaikuttavat urheilijan elimistöön. Yksittäisten harjoitus- ja palautumismittausten sijaan analyysin avulla uimareiden kehotuntemukset saavat vahvistuksen luotettavalla mittarilla huomioiden urheilijoiden kokonaiskuormittumisen.

Toki tärkeää on myös suora informaatio, minkä mittari antaa. Se on esimerkiksi paljastanut, että uimari joka tekee raskasta fyysistä työtä, ei ehdi juurikaan palautua koko vuorokauden aikana. Mittarit ovat punaisella työpäivänä, ja juuri ennen harjoituksia. Tällöin minua kiinnostaa, miten hänelle ohjelmoida lepotaukoja päivän sisälle, mutta minulle oleellisempaa on eräänlainen ”kuudennen aistin” kehittyminen. ”Kuudennella aistilla” en tarkoita mitään yliluonnollista. Vaan nimenomaan sitä kehosuhdetta, jossa oma järkevä mieli osaa skannata ja ”kuunnella” kehon lähettämiä viestejä.

Kun uimarin paikkoja särkee, hän saa huonosti unta, tai keho hikoilee kuona-aineita ulos, on hänen vielä vaikea luovuttaa ja levätä. Kun hän saa tuntemukselleen tukea mittarista, kykenee hän pikku hiljaa oppia luottamaan kehostaan tuleviin viesteihin. Parempi tuloskunto tulee löytymään tämän parantuneen kehosuhteen, kehokuuntelun – ja itse asiassa kevyemmän elämän alueelta.

Käyttämämme mittarit kulkevat jatkuvasti uimarilta toiselle. Näin jokaiselle viikolle jokainen uimari saa jakson, jossa tutustua oman kehonsa ja mittarin välittämiin tuntemuksiin. Käytännön toteutuksessa uimarit ottavat paljon vastuuta itselleen. He mittaavat, analysoivat ja tulkitsevat tuloksia keskenään. Saan toki kaiken informaation, ja tarkistan kaiken aikaa sen, että suunta on oikea.

Kirjoittaja: 
Marko Malvela
M.Sc., Uintivalmentaja