Pidempi loma töistä voi tehdä todella hyvää yksilön jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta. Toisaalta kaikille lomapäivätkään eivät aina ole aina palauttavia ja osalle töihin paluu voi tuntua haastavalta. Työnantajan onkin hyvä osata tukea vapailta palaavia työntekijöitä oikein.
Kesä merkitsee monille meistä vuoden pisintä lomajaksoa. Parhaimmillaan pidempi kesäloma voi tarjota mahdollisuuden siihen, että työntekijä palaa töihin levänneenä ja uudella energialla, valmiina vastaamaan syksyn haasteisiin.
Aina näin ei kuitenkaan käy, vaan töihin paluu vapailta voi tuntua tahmealta tai jopa ahdistavalta. Työntekijä voi jopa kokea loman jälkeistä masennusta tai alakuloisuutta. Tälle on englanniksi kehitetty ihan termikin, ”Post vacation syndrome’’. Tyypillisesti tähän olotilaan liittyvät keskittymisvaikeudet, epämukavuuden tunne, ahdistus ja väsymys. Tämä voi johtaa alentuneeseen työsuoritukseen ja tehottomuuteen. Presenteismin merkit ovat siis ilmassa.
Työn ulkopuolinen elämä ja jokaisen oma elämäntilanne vaikuttavat paljon myös arjen aloitukseen ja energiavaroihin. Siinä missä toiset ovat oikeasti pystyneet lataamaan akkujaan, toisille loma on taas voinut olla raskaampaa aikaa johtuen esimerkiksi hoitovastuista tai vaikkapa rakennusprojektista. Oletus ei saakaan olla se, että kaikki tulevat levänneinä lomalta takaisin.
Täysin onnistuneen ja rentouttavan lomankin jäljiltä voi töihin paluu tuntua raskaalta, sillä mukavatkin menot ja positiivinen stressi voivat esimerkiksi lykätä nukkumaanmenoa ja kerryttää omalla tavallaan palautumistarvetta kesäkuukausina.
Rauhallinen liikkeellelähtö lievittää ahdistusta ja stressiä
Miten siis tukea työntekijöitä lomalta paluun jälkeen ja auttaa heitä orientoitumaan syksyyn ja loppuvuoden tekemiseen?
Liian nopea liikkeellelähtö ja kovat paineet heti lomalta palatessa ovat omiaan pahentamaan työntekijän mahdollisesti kokemaa ahdistusta sekä lisäämään työstressiä. Töiden aloitukseen kannattaakin antaa jokaiselle työntekijälle tarpeeksi aikaa, jolloin selvittää kertynyt sähköpostisuma ja päästä taas pikkuhiljaa kiinni työhön. Yhteisesti sovittu käytäntö hyödyttää jokaista työyhteisön jäsentä ja jokainen osaa myös antaa toisille tarvittavan ajan ja tilan. Motivaatio pysyy parempana alusta lähtien, jos palaverikutsut ja tehtävälistat eivät heti vyöry päälle.
Joustavien työtapojen ja -aikojen hyödyntäminen on myös hyvä tapa auttaa työntekijöitä laskeutumaan pehmeästi mutta varmasti takaisin työn pariin. Töiden aloittaminen vaikkapa muutamalla etätyöpäivällä voi hyvinkin toimia. Monilla esimerkiksi unirytmi voi olla hieman sekaisin kesäloman jäljiltä, joten etätyömahdollisuus ja työmatkan jääminen pois voi tarjota tähänkin helpotusta, kun aamulla jää hieman enemmän aikaa nukkumiselle.
Tauottamisen tärkeydestä on myös hyvä muistuttaa arkeen palatessa niin työpaikalla kuin etänäkin, jotta palautumista tapahtuu työpäivienkin aikana. Tärkeää on varmistaa, että yrityskulttuuri todella sallii riittävän taukojen pitämisen kiireen ja muutoksenkin keskellä. Jo lyhyet mikrotauotkin vaikuttavat tutkitusti jaksamiseen.
Tavoitteiden määrittäminen tarjoaa selkeyttä ja hallinnan tunnetta
Työkuorman hallinta ja työtehtävien priorisointi ovat tärkeitä teemoja käsitellä erityisesti näin loman jälkeen. Näin pystytään varmistamaan, ettei loppuvuodenkaan aikana kuormitus kasva liian suureksi.
Ensimmäisille viikoille loman jälkeen on hyvä ajoittaa keskusteluhetkiä työntekijöiden kanssa. Kahdenkeskiset keskustelut esihenkilön ja työntekijän välillä on hyvä käydä melko pian lomalta palattua. Näissä keskusteluissa voidaan rauhassa vaihtaa kuulumiset sekä alkaa suunnitella jo syksyä ja sopia jokaisen työntekijän henkilökohtaisista tavoitteista työn suhteen. Kun tavoitteet ja työtehtävien priorisointi ovat selvillä, on työntekijällä todennäköisemmin parempi hallinnan tunne omasta työstään. Se on erittäin tärkeä tekijä työstressin ja mahdollisen ahdistuksen purkamisessa.
Kun kaikki ovat palanneet lomilta, on myös tiimitasolla hyvä ottaa yhteinen suunnitteluhetki sekä sopia yhteisistä tavoitteista. Kokeilkaa koronan salliessa etäpalaverin sijaan tavata koko tiimin kesken esimerkiksi aamupalan merkeissä. Monille lomalta töihin paluussa parasta onkin läheisten työkavereiden näkeminen ja kuulumisten vaihtaminen. Yhteinen tekeminen myös luonnollisesti lisää yhteisöllisyyttä, joka taas omalta osaltaan edistää henkilöstön hyvinvointia.
Uudet rutiinit toimivat piristysruiskeena syksyyn
Vaikka vanhoihin työrutiineihin ja arkeen uudelleen kiinnipääseminen onkin tärkeää, voi olla hyvä miettiä myös uusia toimintatapoja ja käytäntöjä, joita tuoda nyt syksyllä ja loppuvuodesta työpaikalle henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi. Yksinkertaisimmillaan tämä voi olla vaikkapa hedelmien tilaamista toimistolle perjantaisin tai yhteisen taukojumpan järjestäminen yhtenä iltapäivänä kerran viikossa. Uudet mukavat rutiinit ja pienetkin hyvinvointia tukevat toimet voivat saada aikaan suuria positiivisia vaikutuksia työyhteisössä.
On myös tärkeää kannustaa työntekijöitä jaksottamaan lomia tasaisesti pitkin vuotta. Kun vuoteen on suunniteltu muutamia lyhyempiäkin lomajaksoja, voi se auttaa jaksamaan ja tuoda energiaa arkeen. Lopputulos ei kuitenkaan saa olla se, että eletään vain lomasta lomaan, vaan tarkoituksena olisi etsiä jokaiselle sopivaa ja kestävää ratkaisua työn ja muun elämän tasapainoon.
Kun töihin paluu lomalta organisoidaan mahdollisimman hyvin ja koko henkilöstöllä on mahdollisuus rauhassa orientoitua taas työasioiden pariin, pedataan siinä samalla jo tehokkaampaa ja menestyksekkäämpää loppuvuottakin.
Vinkit tiiminvetäjälle:
- Anna jokaiselle mahdollisuus rauhalliseen töiden aloitukseen.
- Varaa keskusteluhetki jokaisen työntekijän kanssa ensimmäisiin viikkoihin – käy läpi kuulumiset ja loppuvuoden tavoitteet.
- Järjestä tiimin yhteinen keskusteluhetki ja syksyn kick off mahdollisuuksien mukaan kasvotusten.
- Varmista, että yrityskulttuuri ja yhteiset toimintatavat tukevat taukojen pitämistä ja työkuorman hallintaa.
- Testaa rohkeasti pieniä uusia tapoja työhyvinvoinnin tukemiseksi.
Lisää artikkeleita
Miksi naisilla on enemmän stressiä kuin miehillä? Objektiivinen data paljastaa eroja
Naiset kokevat enemmän stressiä kuin miehet. Myös mitattu fysiologinen data kertoo naisten suuremmasta stressin määrästä miehiin verrattuna.
Mitä sydämen sykevälivaihtelu kertoo?
Haluaisitko palautua paremmin kasvattaaksesi resilienssiä kohdata arjen tilanteet ja vastoinkäymiset joustavammin, tai haluaisitko oppia rytmittämään treenejäsi tehokkaasti tukemaan kehittymistäsi? Tai onko tavoitteenasi valmentaa asiakkaitasi entistä kokonaisvaltaisemmin huomioiden asiakkaittesi yksilölliset erot…