Johda työterveysyhteistyötä ja vaikuta kustannuksiin

Suuret työkykykustannukset, mutta mitä rahalla saa?

Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamalli uudistuu – tavoitteena edistää työllisyyttä monin tavoin. Näin kirjoittaa työeläkeyhtiö Ilmarinen uutisessaan. Suurten työnantajien myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat maksuluokan kautta suoraan vuosittaiseen TyEL-maksun suuruuteen. Nousevat kustannukset ovat sen verran huomattavia, että asia pääsee usein myös ihan ylimmän johdon pöydälle, vaikka muutoin HR-asiat eivät olisikaan johtoryhmän agendalla. Tässä vaiheessa yrityksessä ei kuitenkaan enää voida vaikuttaa määrättyihin TyEL-maksuihin. Työeläkeyhtiöiden tekemän esityksen mukaan vuoden 2024 alusta vaiheittain toteutettavaksi suunniteltu työkyvyttömyyseläkkeiden maksumallin uudistus pyrkii parantamaan muun muassa ikääntyvien ja vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä. Uudistus kannustaa työnantajia myös ennakoimaan työkykyriskejä ja pitämään entistä parempaa huolta henkilöstönsä työkyvystä.

Työterveysyhteistyön tavoitteena on tukea yrityksen työntekijöiden työkykyä

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan työnantajat ovat kokeneet, että heillä on vähäiset vaikutusmahdollisuudet työkyvyttömyystapausten ennaltaehkäisyyn. Julkisuudessa on ollut paljon keskustelua myös yritysten ja työterveystoimijoiden välisestä yhteistyöstä. Työterveysyhteistyön tavoitteena on tukea yrityksen työntekijöiden työkykyä, ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia, edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta ja työyhteisön toimintaa sekä tukea työntekijöiden terveyttä ja työkykyä. Kuitenkin edelleen työterveyden toimintaa määrittää usein lakisääteisyys, mikä ei välttämättä ole paras lähtökohta toiminnan kustannustehokkaalle suunnittelulle. Eläketurvakeskuksen mukaan suurimmat työkyvyttömyyseläkemaksut vuonna 2021 ovat olleet kuljetus- ja varastointialalla sekä rakentamisessa. Näillä aloilla on myös paljon lakisääteisiä terveystarkastuksia työterveydessä erilaisten altisteiden vuoksi. Toisinaan on väläytelty työnantajien Kelakorvausten poistamista, mikä nostaisi työterveyden todellisia vuosikustannuksia yrityksissä noin 50 %. Siihen kun lisätään jo epäterveeksi käynyt kilpailu hoiva-alan työntekijöistä, joka nostaa palkkakuluja ja siten myös asiakasmaksuja, on sanomattakin selvää, että Suomessa työnantajat maksavat työntekijöidensä työkyvystä todella paljon. Saadaanko tällä hetkellä rahalle vastinetta?

Mielenterveyden sairaudet ovat olleet jo muutaman vuoden yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä.  Kaksi kolmasosaa masennussyistä siirtyneistä on naisia. Tiedämme, kuinka armotonta työelämä voi olla, mutta kaikki mielenterveyssairaudet eivät johdu työstä. Lienee kuitenkin selvää, että mielenterveyssairaus ei rajoitu vain vapaa-ajalle tai vain työpäivään, vaan se on läsnä kokonaisvaltaisesti sairastavan työntekijän elämässä. Julkinen terveydenhuolto, varsinkin mielenterveyshäiriöissä, on tukossa ja hoitoon pääsy on hankalaa. Mikäli työnantajalla ei ole esimerkiksi terveysvakuutuksen kautta järjestettyä mielenterveyshoitoa, voi moni jäädä sairautensa kanssa yksin. Mielenterveys vaatii sitä, että ihmisen sympaattinen ja parasympaattinen hermosto toimii tasapainossa. Ei ole helppoa kertoa työnantajalle, että mieli ei ole kunnossa. Siihen liittyy edelleen jonkinlaista häpeän tunnetta. Mieluummin yritetään itse selvitä siihen saakka, kunnes yksinkertaisesti keho lopettaa yhteistyön ja esimerkiksi unettomuuden vuoksi on välttämätöntä hakea apua.

Samalla eurolla enemmän hieman toisin käytettynä

Ennakointi ja ennaltaehkäisy on todistetusti tehokkain tapa hallita työkykyyn liittyviä kustannuksia, mutta kovin moni työnantaja ei pysty tai halua investoida vielä lisää kaikkien lakisääteisten kustannusten jälkeen. Yksittäinen ostettu valmennuspäivä voi olla kallis ja sen vaikuttavuus kyseenalainen, mikäli se jää irralliseksi. Firstbeat on omalta osaltaan lähtenyt mukaan vaikuttavuuden lisäämistalkoisiin. Työkalu, kuten Firstbeat Life -mittaus, on aina pelkästään työkalu. Sen arvo muodostuu siinä, mihin ja miten sitä käytetään ja miten mittauksesta saatua tietoa hyödynnetään halutun muutoksen aikaansaamisessa. Näemme selkeän kustannussäästöelementin Firstbeat Life -mittausten käytössä osana työterveyspalveluita.  Firstbeat Life -mittaus toimii objektiivisena kartoitustyökaluna työterveydessä ja yhdessä esimerkiksi kyselylomakkeen kanssa työterveys voi kutsua tarkastuksiin vain valikoidun, tietyt yhdessä sovitut kriteerit täyttävän osan henkilöstöstä. Tämä yksissään voi säästää huomattavasti kuluja ja työnantaja täyttää lakisääteisen velvoitteensa murto-osalla aiempaa kustannusta. Yleisesti tiedossa on, että Firstbeat Life -mittauksella saadaan luotettavaa tietoa stressin ja palautumisen tasapainosta, kuntotasosta ja unesta, mutta myös fyysisen työn kuormittavuudesta suhteessa työntekijän kuntotasoon. Epätasapaino näiden välillä lisää riskiä loukkaantumisille ja tapaturmille. Vaikka mittaus ei suoraan anna tietoa siitä, miltä työntekijästä tuntuu, on mittaustuloksia analysoimalla mahdollista huomata myös merkkejä mielenterveyteen vaikuttavista asioista.

Firstbeat Life -ryhmäraporttien avulla perehdyt ryhmätason tuloksiin ja kohdistat toimenpiteet oikein.

Prosessien liinaaminen ja tarkoituksenmukaisuus poistaa hukkaa

Mitä sinä työnantajana sitten voit tehdä? Johda työterveyttä. Kyseenalaista, sujuvoita ja virtaviivaista prosesseja. Varmista, että teidän työterveyssopimuksenne mahdollistaa Firstbeat Life -mittauksen hyödyntämisen silloin, kun se auttaa säästämään kustannuksia tai ennaltaehkäisemään työkyvyttömyysriskejä. Kirjatkaa työterveyden kanssa käyttötarkoitukset, joissa työterveyshoitajan/lääkärin tai yrityksen esihenkilön harkinnan mukaan työterveys voi suositella Firstbeat Life -mittausta yksittäiselle työntekijälle työkyvyn varmistamiseksi tai sopikaa, miten käytätte sitä osana työpaikkaselvitystä tai määräaikaistarkastuksia tai ylipäänsä niiden tarpeellisuutta arvioitaessa. Sopikaa voiko työntekijä saada mittauksen työterveydestä pyytämällä ja mitä tukea työterveys voi eri haasteisiin tarjota kustannustehokkaasti. Sopikaa myös, miten ja milloin työterveys antaa teille mittauksissa ilmennyttä tilannetietoa henkilöstön haasteista ja kehitysehdotuksia työpaikalle. Luokaa prosessi, jossa esimerkiksi roolivaihdoksiin tai pidemmältä poissaololta paluuseen kuuluu mittauksen tekeminen, jotta työterveys pystyy tukemaan kuormitustasapainon löytymisessä. Kouluttakaa esihenkilöitä, kuinka olla luonnollisessa vuorovaikutuksessa tiimiläistensä kanssa ja kysellä kuulumisia. Oivalluttakaa heitä ja tarjotkaa ohjeistusta, miten toimia, kun huoli herää.

Firstbeat Life -hyvinvointimittauksen tuloksia erilaisilta päiviltä.

Firstbeat Life auttaa luomaan yhteistä kieltä työnantajan ja työterveyden välille, mutta myös esihenkilön ja tiimiläisen välille. Työterveys ei lain mukaan saa keskustella yksittäisen työntekijän terveysasioista työnantajan kanssa ilman työntekijän suostumusta. Sen sijaan ryhmätasolla Firstbeat Life -mittauksen tuloksista ja havainnoista voidaan keskustella ilman yksilön tietosuojan vaarantumista ja kehittää työpaikkaa yhdessä. Esihenkilön tiedonsaantioikeus rajoittuu virallisesti työhön liittyviin asioihin, mutta esihenkilö ja tiimi voivat yhdessä sopia toimenpiteistä, joilla tiimitasolla pyritään parantamaan tiettyjä mittauksissa esiinnousseita kehitysalueita, kuten unta. Työnantaja voi siis omia prosessejaan uudelleen miettimällä saavuttaa sekä kustannussäästöjä että vaikuttavuutta.