Huono johtaminen syö bisnestä ja karkottaa tekijät

Keppiä vaan ei porkkanaa, nälvimistä, selän takana ja päin naamaa haukkumista, epäreilua kohtelua, toisten onnistumisten omimista – näin johtaa narsisti. Mutta kaikkea huonoa johtamista ei voi niputtaa luonnevikaisten tai narsistien, joita arvellaan olevan vähintään 10 % esimiehistä, syyksi. Suurin osa huonosta johtamisesta on yksinkertaisesti seurausta puutteellisista itsensä tai ihmisten johtamisen taidoista tai ominaisuuksista, jotka eivät vain sovi vastuulliseen johtajan rooliin. Niin tai näin, huono johtaminen näkyy ennen pitkää paitsi yrityksen tilinauhassa myös henkilöstön vaihtuvuudessa.

Osaamaton esimiestyö käy kalliiksi

Osaamaton johtaminen voi maksaa yritykselle miljoonia, todetaan Ilmarisen ja Evalua Internationalin tutkimuksessa, jossa johtamisen laatu oli selkeässä syy-seuraussuhteessa yrityksen kannattavuuteen. Tavoitteista jääneiden yksiköiden työntekijät olivat tyytymättömiä sekä esimieheltä saamaansa kohteluun että tuen puutteeseen. Parantamisen varaa oli myös yrityksen strategian tuntemisessa, palautteen ja tunnustusten saamisessa sekä kommunikaatiossa, joka näyttää olevan kirkkaasti suomalaisen esimiestyön heikoin lenkki.

Pahoinvoiva työntekijä lähtee kävelemään

Mahtava palkkakaan ei riitä kompensoimaan surkeaksi koettua johtamista, käy ilmi Duunitorin tekemästä kyselytutkimuksesta. Kyselyn vastaajista 97 % pitää huonoa johtamista ja huonoa työilmapiiriä sekä omaa osaamista vastaamattomia työtehtäviä merkittävinä syinä työpaikan vaihtamiseen. Saattaapa käydä niinkin päin, että työntekijä jää vitkuttelemaan, mutta asiakas sanoo sayonara. Yksikin pahan maun suuhun jättävä kohtaaminen työhönsä tai pomoonsa tympääntyneen ihmisen kanssa voi nimittäin tahrata yrityksen mainetta tai pahimmillaan riittää syyksi asiakkuussuhteen päättymiseen.

Ei voisi vähempää kiinnostaa -asenne lisää sairauspoissaoloja

Motivaation ja sitoutumisen puutteen lisäksi pahoinvointi näkyy sairauspoissaoloina niin lyhyinä kuin pitkinä pätkinä. Yhden sairauslomapäivän kustantaessa noin 350 euroa voi itse kukin miettiä, kumpi tulee halvemmaksi: ennakoiva toiminta eli johtamiseen ja sen laatuun panostaminen vai jälkikäteen itkeminen kokonaistuottavuutta ihmetellessä.

Sairauspoissaoloja lisäävät:

• epäoikeudenmukainen johtaminen ja epävarmuuden ilmapiiri
• epäselvä työrooli ja työkavereiden tuen puute miesten keskuudessa, huono työilmapiiri ja esimiehen puutteellinen tuki naisten keskuudessa
• luottamuksen puute johtoon ja lähimpään esimieheen
• kiireen tunne ja joustamattomat työajat.

Johtaminen lähtee siis ruohonjuuritasolta eli yksilöstä, ja aivan ensimmäisenä johtajasta itsestään. Ensin katsotaan peiliin, sitten työntekijöihin ja vasta viimeisenä viivan alle. Vahvalla itsetuntemuksella varustettu esimies osaa nostaa henkilöstöään oikealla tavalla ja auttaa heitä yltämään parhaimpaansa – ihan joka päivä.

Lähteet:

Aura O., Ahonen G., Hussi T. 2018. Henkilöstötuottavuuden johtaminen Arjessa 2015–2017: Tieteellinen raportti henkilöstötuottavuuden johtamisesta, muutoksista ja yhteyksistä taloudelliseen tuloksellisuuteen ja asiakastyytyväisyyteen.

Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat. Työsuojelurahaston tutkimushanke 2015–2017. Loppuraportti. Tampereen yliopisto: Työelämän tutkimuskeskuksen työraportteja 94/2017.

Väänänen A. 2005. Psychosocial determinants of sickness absence. A longitudinal study of Finnish men and women. A longitudinal study of Finnish men and women. People and Work, Research Reports: 67. Finnish Institute of Occupational Health.

Kiinnostaako sinua tukea ja kehittää organisaatiosi työhyvinvointia lähes laboratoriotarkan datan avulla? Tutustu Firstbeat Lifeen.