Aivot ylikierroksilla – Psyykkinen hyvinvointi koetuksella työelämän muutoksissa

Samalla, kun työelämässä kuhistaan itsensä johtamisen taidoista ja palautumisen tärkeydestä, keikkuu masennus edelleen ykkösenä yksittäisten työkyvyttömyydestä johtuvien syiden listalla. Masennus sen paremmin kuin uupumuskaan ei yleensä putoa niskaan nappia painamalla, vaan on seurausta liiallisesta ja pitkään jatkuneesta henkisestä kuormituksesta. Firstbeat Tykystudiossakin vierailleen Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halosen väitöskirjasta selviää, että henkinen kuormittuminen ja stressi ovat yrityksen koosta tai toimialasta riippumatta merkittävimpiä henkilöriskejä, jotka painottuvat eniten myös työterveyshuollon päivittäisissä asiakaskohtaamisissa. Vuoden 2017 Työolobarometrin mukaan enemmistö (60 %) palkansaajista kokeekin työnsä henkisesti raskaaksi.

Pysyykö mieli mukana kehityksen kelkassa?

Ammatista riippumatta henkistä kuormitusta aiheuttavat nykyajan työelämälle yleiset piirteet, kuten suoritus- ja aikapaineet, keskeytykset, pitkät työpäivät ja epäsäännölliset työajat, työn epävarmuus ja jatkuva uuden opettelu. Etenkin tietotyötä tekevillä aivot käyvät nonstoppina, mutta esimerkiksi hoitoalasta on tullut myös yhä enemmän aivoja kuormittavaa. Työelämän ja teknologian kehitys vaativat jatkuvaa omien tietojen ja taitojen päivittämistä, mikä lisää palkansaajajärjestö Pardian jäsentutkimuksen mukaan paineita ja pelkoa kehityksen kelkasta tipahtamisesta etenkin yli 45-vuotiaiden keskuudessa. Myös omaan toimenkuvaan kuulumattomat tehtävät turhauttavat, sillä työn ilo syntyy ensikädessä onnistumisen, tarpeellisuuden ja merkityksellisyyden tunteista ja kokemuksista. Työhyvinvointi tarkoittaakin ennen kaikkea mielekästä ja palkitsevaa, elämänhallintaa tukevan työn tekemistä.

Henkistä kuormitusta voivat aiheuttaa hieman yllättävätkin tekijät, kuten liiallinen innostus esimerkiksi työstä tai harrastuksesta. Myös tylsät ja liian vähäiset työtehtävät voivat kuormittaa – ei ole hyväksi, jos elämästä puuttuu aktiviteetteja ja haasteita. Alistressin ja boreoutin eli työssä tylsistymisen oireet muistuttavatkin paljolti ylikuormitustilaa.

Sopiva määrä laiskuutta on kuitenkin aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan suositeltavaa, sillä laiskuus voi toimia liikkeelle panevana voimana helpompien ja kätevämpien työtapojen löytämiseen. Liika on siis liikaa, mutta liian vähänkään ei ole hyväksi – missään asiassa. Psyykkinen hyvinvointi edellyttää elämän kaikkien osa-alueiden tasapainoa. ”Jos tekee töitä yli 55 tuntia viikossa, on syytä kysyä, onko riittävästi aikaa nukkumiselle, harrastuksille ja ihmissuhteiden hoitamiselle. Elääkö siinä kokonaista elämää?” toteaa osuvasti Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Jaana Laitinen.

Vinkkejä mielen hyvinvointiin työssä ja vapaalla

Liikunta pitää mielen virkeänä

Töissä: Älä unohda mikrotaukoja! Lyhyet tauot pitkin päivää auttavat mieltä irrottautumaan kiireestä ja katkaisevat stressaavan olon. Jos työpisteesi vieressä on tilaa, tee välillä vaikka haarahyppyjä tai kyykkyjä – työkavereiden katseista välittämättä. Istumatyöläinen hyötyy lonkankoukistajien venyttelystä, sillä kireät lonkankoukistajat saattavat olla syynä kipeään selkään tai lösöttävään ryhtiin. Kokeile myös työpisteeltä poistumista vaikka porraskävelyn merkeissä tai käy loikkimassa pikainen happihyppely.

Vapaalla: Tanssi stressi pois! Tanssiminen on oikea terveysteko, sillä se kohentaa hauskalla tavalla sekä fyysistä kuntoa että aivoterveyttä. Zumba, samba, rumba tai minkä tanssityylin sitten valitsetkin, ehkäisee säännöllisesti harrastettuna mm. Alzheimerin ja Parkinsonin tautia sekä nostaa mielialaa ja lievittää stressiä keskittämällä ajatukset tähän hetkeen.

Give me a break – vähennä turhia ärsykkeitä ja ärsytyksiä

Töissä: Tiesitkö, että aivot jaksavat keskittyä intensiivisesti vain puolitoista tuntia kerrallaan? Lepotauon jälkeen pääkoppa jaksaa taas työskennellä virkeänä, jolloin tuottavuus lisääntyy. Pyri myös rauhoittamaan työpisteesi vähentämällä turhia häiriötekijöitä, kuten jatkuvasti kilkattavaa sähköpostia ja chat-viestejä sekä kännykän käyttöä. Työtehoseuran mukaan erilaiset keskeytykset vievät työntekijältä jopa yli tunnin tehokasta työaikaa päivässä.

Myös multitaskaaminen eli monen asian tekeminen yhtaikaa ylikuormittaa aivoja ja lisää virheiden määrää. Keskity siis yhteen asiaan kerrallaan listaamalla heti aamulla ylös ne asiat, jotka haluat tänään saada tehdyksi. Jos kalenterikutsut eivät silti ota loppuakseen, varaa palaveri itsesi kanssa – näin saat tehdä työsi rauhassa ilman, että olet koko ajan muiden tavoitettavissa.

Vapaalla: Pura mieltä painavat asiat paperille. Kun ajatukset pyörivät päässä kuin lottopallot, kannattaa tarttua kynään ja kirjoittaa huolet ja murheet konkreettisesti ylös. Kirjoittaminen auttaa jäsentämään ajatuksia ja ilmaisemaan kenties pitkäänkin padottuja tunteita. Hyvä vinkki onkin listata joka ilta ylös itseä ärsyttävät asiat, jotta voi mennä rauhallisin mielin nukkumaan. Tai kokeile kiitollisuuspäiväkirjaa – mistä asioista tunnet kiitollisuutta juuri tänään?

Lähteet:
Halonen, K. Pari askelta jäljessä – tuurilla mennään. Tutkimus suomalaisten organisaatioiden ja työterveyshuollon toteuttamasta henkilöriskien hallinnasta strategisen johtamisen välineenä. Akateeminen väitöskirja. Helsinki: Tuotantotalouden laitos, Aalto‐yliopisto; 2013.