Vaikka koronakriisi on tuonut paljon muutoksia ja epävarmuutta, ei sydämen sykevälivaihtelun avulla mitattu stressin määrä ole lisääntynyt suomalaisilla. Nukkumiseen käytetään selvästi enemmän aikaa, ja askelia otetaan nyt etenkin viikonloppuisin, paljastaa Firstbeatin tietokanta.
- Mitatun stressin määrä ei ole lisääntynyt, vaan jopa päinvastoin: palautumisen määrä on lisääntynyt noin puoli tuntia vuorokaudessa.
- Nukkumiseen käytetty aika on kasvanut noin 15 minuuttia.
- Askelten määrä on kasvanut viikonloppuisin jopa 600 askeleella, viikolla askelia on otettu vähemmän kuin aiemmin.
- Tiedot perustuvat suomalaisten työikäisten n. 8 000 mittausvuorokauteen Firstbeat Hyvinvointianalyysilla ajalla 15.3-30.4.2020. Verrokkina on käytetty vuosien 2018 ja 2019 samaa ajanjaksoa Firstbeatin tietokannassa. Aineisto koostuu valtaosin (n. 90 % ) toimisto-/asiantuntijatyötä tekevistä.
Palautuminen on hieman lisääntynyt
Vaikka koronakriisi on tuonut ihmisille paljon muutoksia ja epävarmuutta, ei sydämen sykevälivaihtelun avulla mitattu stressin määrä ole lisääntynyt, vaan jopa päinvastoin: palautumista on noin puoli tuntia enemmän vuorokaudessa. Tämä on linjassa kansainvälisen suuren COVIDiSTRESS-tutkimuksen kanssa, jonka mukaan myöskään koettu stressi ei ole lisääntynyt. Firstbeatin mittauksiin perustuvat tutkimukset ovat jo aiemmin osoittaneet, että hyväkuntoisilla ja aktiivisilla palautuminen on parempaa – ja näin on myös poikkeusaikana.
”Palautumisen lisääntyminen saattaa kuulostaa yllättävältä tämän poikkeuksellisen ajan keskellä, mutta sille löytyy luontevia selityksiä: menot ja kiireet ovat vähentyneet, jolloin rauhoittumiselle on enemmän aikaa. Monet kertovat, miten nyt ehtii aiempaa paremmin lukemaan, tekemään käsitöitä tai liikkumaan luonnossa – millä on todettu olevan stressiä vähentäviä vaikutuksia”, kommentoi Firstbeatin hyvinvointiasiantuntija Jaakko Kotisaari.
Unelle on enemmän aikaa
Yksi merkittävimmistä tekijöistä stressin ja palautumisen tasapainon kannalta on uni – ja sille meillä on nyt enemmän aikaa. Firstbeatin mittaustulosten mukaan poikkeustilan aikana sängyssä vietettiin n. 15 minuuttia enemmän kuin aiemmin. Nukkumiseen käytetyn ajan suhteen poikkeustila on kaventanut eron arjen ja viikonlopun väliltä: sängyssä vietetään nyt tyypillisesti noin 8 tuntia päivästä riippumatta.
”Monella on varmasti mahdollisuus nukkua pitempään, kun aamulla ei ole kiire sännätä töihin, eikä viikonloppuisinkaan ole niin paljon menoja. 15 minuutin lisäys nukkumiseen on jo niin merkittävä, että se osaltaan vaikuttaa siihen, ettei stressin määrä ole lisääntynyt tällaisina poikkeuksellisina aikoina”, Jaakko Kotisaari kommentoi.
Viikonloppuna kävellään ahkerasti
Askelten määrä on vähentynyt yleisesti vajaalla 200 askeleella, mutta dataa tarkemmin tutkimalla on nähtävissä mielenkiintoisia eroja. Työpäivinä askelten määrä on vähentynyt jopa 400:lla, mutta viikonloppuisin suomalaiset kävelevät sitäkin ahkerammin: silloin askelten määrä on kasvanut jopa 600:lla. Etenkin hyvin passiivisia, alle 1 000 askeleen työpäiviä on huomattavasti enemmän: niiden määrä on lähes nelinkertaistunut.
Hieman huolestuttavaa on se, että askelten määrä on vähentynyt n. 200 askeleella heillä, jotka luokittelevat itsensä vähän liikkuviksi, liikunnallisesti aktiivisilla askelten määrä on vuorostaan kasvanut saman verran.
Myös iän suhteen on nähtävissä eroa, sillä alle 40-vuotiailla askelten määrä on vähentynyt jopa 400:lla, yli 40-vuotiailla ei ole muutosta keskimääräisessä askelten määrässä. Reippaan ja rasittavan hikiliikunnan suhteen on nähtävissä pientä laskua, muttei suurta muutosta.
”Vaikka monelta työmatkat ovat jääneet pois ja kotona työskentely on staattisempaa, ovat ihmiset selvästi lähteneet kävelyille ja luontoon liikkumaan vapaa-ajallaan. Liikuntaan on myös löydetty uusia keinoja ja lajeja – mikä varmasti selittää sitä, ettei hikiliikunnassa ole tapahtunut isoja muutoksia. Vähemmän liikunnallisten ja alle 40-vuotiaiden askelten määrän lasku on hieman huolestuttavaa, heillä muut asiat ovat ehkä ajaneet nyt kävelylenkkien ohi ja etätöissä on jumiuduttu koneen ääreen”, Kotisaari sanoo.
Poikkeustila vaikuttaa yksilöllisesti
Firstbeatin mittaustietokannan tulokset kertovat ilahduttavasti siitä, että ihminen on sopeutuvainen: löydämme nopeasti uusia tapoja liikkua, tehdä töitä ja rentoutua. On myös hyvä muistaa, että big data kertoo isosta kuvasta. Yksilöiden ja pienempien yhteisöjen, kuten vaikkapa yksittäisen työpaikan kohdalla suuria muutoksia voi tapahtua suuntaan ja toiseen.
”Tällainen poikkeustilanne kohtelee ihmisiä hyvin eri lailla: osa saa keskittyä etätöihin rauhassa kotonaan, osa yrittää yhdistää omat työnsä useamman lapsen etäopetukseen. Osalle tämä kevät on ollut yhtä kaaosta, osa on ehtinyt vihdoin pysähtyä. Osa vaihtaa kuntosalin luontevasti ulkoliikuntaan, osalle omatoiminen liikunta on haastavampaa”, Kotisaari muistuttaa.
”Koska tilanne on hyvin poikkeuksellinen ja yksilöllinen, on entistä tärkeämpää tarkkailla hyvinvointia yksilön ja oman yhteisön tasolla. Esimerkiksi meillä Firstbeatilla mittaukset paljastivat, että liikunnan määrä on meillä – varsin hyväkuntoisilla ja liikkuvilla ihmisillä – laskenut tänä keväänä ja ihmiset kokevat stressiä, vaikka kehot palautuvatkin hyvin. Näihin asioihin meillä varmasti täytyy kiinnittää huomiota nyt jatkossa.”
Haluatko selvittää, miten teidän työpaikallanne nyt voidaan?
*Tietokanta koostuu työikäisten suomalaisten (n. 55 % naisia ja 45 % miehiä) mittausvuorokausista Firstbeat Hyvinvointianalyysilla, joka mittaa sydämen sykevälivaihtelua ja liikkumista. Poikkeusajan ajanjaksona on käytetty 15.3.-30.4. 2020., ja näitä tuloksia on verrattu kahden edellisen vuoden samaan ajanjaksoon. Aineisto koostuu valtaosin (n. 90 % ) toimisto-/asiantuntijatyötä tekevistä.
Jaakko Kotisaari
Hyvinvointiasiantuntija, TtM, Firstbeat
020 763 1662
jaakko.kotisaari@firstbeat.com
Piditkö lukemastasi? Tilaa uutiskirjeemme.
Lisää artikkeleita
Näin meillä Firstbeatilla voidaan: Poikkeusarki lisännyt palautumista ja vähentänyt liikkumista
Miten koronan aiheuttama poikkeustila on vaikuttanut työntekijöiden hyvinvointiin meillä Firstbeatilla? Laitoimme mittarit rintaan ja selvitimme, miten juuri meidän työyhteisössä nyt voidaan.
Miten huolehtia työntekijöiden jaksamisesta poikkeuksellisina aikoina?
Elämämme on mennyt enemmän tai vähemmän uusiksi hetkessä, mutta emme saisi lamaantua ja arjen pitäisi rullata. Työntekijöiden hyvinvoinnista on tärkeä huolehtia myös poikkeuksellisina aikoina.
Terveys ja työkyky – Mitä koronakriisistä seuraa?
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen ja Varman työkykypalveluista vastaava johtaja Pauli Forma pohtivat Firsbeatin virtuaalisessa keskusteluohjelmassa, mitä poikkeuksellisesta keväästä seuraa ihmisten terveydelle ja työkyvylle.