Hyväkuntoiset voivat paremmin, kertoo jyväskyläläinen syketeknologian edelläkävijä Firstbeat, jonka tulokset perustuvat yli 30 000 suomalaista käsittävään Firstbeat Hyvinvointianalyysiin. Kolme vuorokautta kestävä Hyvinvointianalyysi mittaa käyttäjän stressiä, palautumista ja suorituskykyä työssä ja vapaa-ajalla ja auttaa siten hyvinvointia tukevien elämäntapojen tunnistamisessa.
Firstbeatin tietokannan mukaan heikkokuntoiseksi itsensä arvioivista vain noin puolet kokee voivansa yleisesti ottaen hyvin, kun taas hyvä- ja huippukuntoisiksi itsensä arvioivista yli neljä viidestä kertoo voivansa hyvin. Tuloksista käy ilmi myös sykevälimittausten perusteella analysoidun stressin ja palautumisen yhteys koettuun kuntotasoon: paremmassa kunnossa olevilla stressiä on vähemmän ja palautuminen heikkokuntoisia parempaa. Itsearvioitu energiataso kasvaa palautumisen myötä. Toisin sanoen, enemmän liikkuvat nukkuvat yönsä laadukkaammin ja kokevat olevansa energisempiä kuin vähemmän liikkuvat. Heikon kunnon lisäksi unen laatuun eniten vaikuttavia tekijöitä ovat alkoholi, vähäinen unen määrä ja ylipaino.
Kansainvälisten terveysliikuntasuositusten mukaan jokaisen aikuisen olisi hyvä harrastaa reipasta liikuntaa vähintään puoli tuntia lähes jokaisena viikon päivänä. Firstbeatin aineiston mukaan terveyttä edistävää liikuntaa kertyy päivässä keskimäärin 18 minuuttia. Suurin ero eri kuntoluokkaan itsensä arvioivien välillä on selvästi hengästymistä ja hikoilua aiheuttavassa liikunnassa: huonokuntoisilla kuntoa kehittävää rasittavaa liikuntaa kertyy päivässä keskimäärin vain kolme minuuttia, kun huippukuntoisilla sitä kertyy 14 minuuttia.
Kunto kohoaa säännöllisellä, kohtuullisesti rasittavalla liikunnalla
”Tietokantamme kertoo, että liikunnallisilla henkilöillä stressin ja palautumisen tasapaino on vähän liikkuvia parempi, samoin heidän itse kokemansa hyvinvointi ja sen osatekijät ovat paremmalla mallilla. Tämä korostaa liikunnan merkitystä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja stressinhallinnan tukijana”, toteaa Firstbeatin tutkimusjohtaja Tero Myllymäki.
Firstbeatin aineistoa on käytetty myös tieteellisissä tutkimuksissa, joissa on selvitetty liikuntasuositusten toteutumista eri kuntoisilla.
”Kunto kohoaa parhaiten rasittavalla liikunnalla. Liikunnan lopulliset terveysvaikutukset syntyvät kuitenkin vasta pitkäaikaisen harrastuksen seurauksena. Terveyden näkökannalta olennaisinta on, että liikkumisesta tulee tapa. Liian rankan liikunnan sijaan kannattaa harrastaa omaan kuntoon nähden kohtuullisesti rasittavaa, mukavalta tuntuvaa liikuntaa, sillä sitä on helpompi jatkaa myös pitkällä tähtäimellä. Liikunnassa kannattaisikin aina muistaa yksilöllisyys eli suosituksia annettaessa olisi huomioitava henkilön aiempi liikuntahistoria, fyysinen kunto sekä riskiä aiheuttavat sairaudet ja varoittavat oireet”, ohjeistaa tieteellisiin tutkimuksiin osallistunut liikuntalääketieteen professori Urho Kujala Jyväskylän yliopistosta.
Firstbeatin tulokset perustuvat yli 90 000 mittauspäivään viime vuoden ajalta. Luku vastaa yli 30 000 Hyvinvointianalyysia. Mitattavien keski-ikä oli 43 vuotta. Miehiä ja naisia oli suhteessa saman verran. Suomen lisäksi Firstbeat tekee vuosittain tuhansia mittauksia Iso-Britanniassa, Saksassa, Itävallassa, Ruotsissa ja Unkarissa. Kaiken kaikkiaan Firstbeat on tehnyt yli 200 000 Hyvinvointianalyysia.
Lisätietoja:
Tero Myllymäki, Firstbeatin tutkimusjohtaja
p. 040 749 7595
tero.myllymaki@firstbeat.fi
Piditkö lukemastasi? Tilaa uutiskirjeemme.